Älykkäät hoitopolut

Uusi sairaala uusine tiloineen ja toimintamalleineen ketteröittää monin tavoin sairaalan toimintaa.
Välimatkat sairaalan sisällä ovat nykyistä lyhyempiä, kun toiminnot on sijoitettu lähelle toisiaan. Hoito ylettyy myös nykyistä useammin kotiin asti erilaisten digitaalisten palvelujen avulla.

Älykkäät hoitopolut ovat potilaalle sujuvia ja esteettömiä, erilaisia keinoja ja kanavia hyödyntäviä.

Toiminnallisesti tehokas kokonaisuus

Siinä missä nykyisessä OYSissa käytäviä on liki 40 kilometriä ja iso osa sairaalan ammattilaisten työajasta saattaa kulua paikasta toiseen siirtymiseen, on uusi sairaala toiminnallisesti tehokas kokonaisuus. Kun välimatkat lyhenevät, aikaa jää potilastyöhön.

Toiminnot sijoittuvat uuteen sairaalaan älykkäästi, toisiaan tukevaksi kokonaisuudeksi. Tutustu alta esimerkiksi A- ja B-rakennuksiin sijoittuviin toimintoihin:

Tukitoiminnot ja varastot sijoittuvat sairaalan alimmaiseen, T.-kerrokseen. Varastot ja huoltotilat palvelevat ylempien kerrosten toimintaa.
0.kerrokseen sijoittuvat kuvantamisen tilat sekä sellaiset yksiköt, joihin tehdään lyhyitä potilaskäyntejä. Sairaalan yhteyteen rakennettavasta parkkitalosta on näihin yksiköihin lyhyt matka. Myös sairaalan ravintola löytyy 0.kerroksesta.
1. kerroksesta löytyvät päivystyksen tilat sekä lasten- ja naistenpoliklinikat. Lasten ja aikuisten päivystys sijaitsevat lähellä toisiaan.
Tehohoidon osaaminen on sijoitettu 2. kerrokseen. Neljän potilaan tehosoluissa työntekijät voivat konsultoida toisiaan matalalla kynnyksellä. Uusissa huoneissa potilaan kuntoutus onnistuu nykyistä paremmin.
Leikkaussalikerros sijaitsee päivystyksen ja vuodeosastokerrosten välissä, sairaalan 3. kerroksessa. Yhdistetyllä heräämöalueella vältytään heräämöpaikkojen etsinnältä. Synnytykseen saapuvilla on suora yhteys synnytyssaleihin oman hissin kautta.
4.kerros on varattu sairaalan ilmanvaihtokonehuoneelle. Tehokkuutta saadaan, kun ilmanvaihtokoneet on sijoitettu niin sanottujen kuumien toimintojen, kuten leikkaussalejen yläpuolelle.
5. kerroksessa sijaitsevat sydänkeskuksen tilat ja lasten poliklinikat.
Kerroksiin 6.–10. sijoittuvat eri erikoisalojen vuodeosastot. H-mallisissa vuodeosastokerroksissa potilashuoneet on sijoitettu ulkoseinustoille, jolloin niihin on saatu mahdollisimman paljon ikkunoita. Henkilökunnan tilat, esimerkiksi hoitaja-asemat, sijaitsevat sakaroiden keskellä, jolloin niistä on mahdollisimman lyhyt matka eri puolille osastoa.
Helikopterin laskeutumisalue sijaitsee sairaalan katolla, suoraan teho-osaston ja leikkaussalien yläpuolella. Laskeutumisalueelta on suora kulkuyhteys tehohissiin.

Käyttäjä toivoo helppoja reittejä

Kysyimme kolmelta OYSin asiakkaalta, mitä he odottavat uudelta sairaalalta. Lue juttu:

Tutustu Pentin asiakaspolkuun

Uusi sairaala uusine tiloineen ja toimintamalleineen ketteröittää monin tavoin sairaalan toimintaa.

Alla olevaan karuselliin on koottu esimerkki siitä, minkälainen voisi olla OYSiin tulevan rintakipupotilaan hoitopolku lähitulevaisuudessa. Tutustu Pentin polkuun:

1. Kotona

Pentti on 75-vuotias eläköitynyt
lihakarjatilallinen Ylivieskasta.

Hänellä on diagnosoitu verenpainetauti ja diabetes. Hän palaa kotiin kalastusreissulta, koska henkeä ahdistaa ja rintaa polttaa. Pentti soittaa hätäkeskukseen, kun kipu leviää käsiin ja leukaperiin.

Ambulanssi kaartaa pihaan nopeasti.

2. Ambulanssissa

Pentti saa kipulääkettä ja ensihoitajat tutkivat, tekevät hoidonarviointia ja konsultoivat OYSin päivystävää kardiologia. EKG-käyrä ja muut tutkimustulokset kirjataan ja ne näkyvät reaaliajassa OYSin tietojärjestelmässä. Kardiologian päivystystiimi varaa jo valmiiksi sydänkeskuksesta toimenpidesalin
verisuonten varjoainekuvausta varten.

3. Saapuminen sairaalaan

Ambulanssi saapuu yliopistollisen sairaalan ambulanssihalliin. Pentti katselee ympärilleen hämmästyneenä: herroiksihan tässä elellään, kun häntä kärrätään puolilämpimän tilan kautta sairaalaan, ei tarvinnut pakkasen nipistystä kokea.

Samassa päivystyksen hoitotiimi jo jututtaa häntä.

4. Oulun seudun yhteispäivystyksessä

Pentti viivähtää päivystyksessä vain hetken, koska nyt on kiire. Vielä verinäytteet ja eteenpäin.
Penttiä harmittaa, ettei hän muista käyttämiensä
lääkkeiden nimiä, mutta päivystyksen farmaseutti
rauhoittelee häntä: tieto löytyy Esko-potilastieto-
järjestelmästä, joka on käytössä myös miehen omassa terveyskeskuksessa. Farmaseutti kirjaa
lääkelistaan myös ne lääkkeet, joita Pentti on aiemmin ottanut kotona huonoon oloon.

5. Angiosalissa

Matkalla varjoainekuvaukseen Pentti
rupattelee hississä saattajan kanssa,
vaikka alkaa olla hyvin voipunut. Viiden
kerroksen hissimatka on ohi yhdessä
hujauksessa eikä varjoainekuvauksessakaan kauaa kulu. Pentillä on vaikea
sepelvaltimotauti. Kardiologi yhdessä
sydänkirurgin kanssa pohtii hoitoa
ja päädytään ohitusleikkaukseen.

6. Leikkaussalissa

Leikkaus huolestuttaa Penttiä. Tuntuu huojentavalta, kun hoitajat kertovat mitä on tapahtumassa. ”Eiköhän tästäkin selvitä”, hän vakuuttaa puhelimitse tyttärelleen Pirkolle.

Kohta Penttiä ei enää huoleta: anestesian ammattilaisten antama esilääkitys ja jatkotoimet vievät Pentin unten maille. Leikkaus sujuu hyvin.

7. Tehohoidossa

Pentti siirretään teholle. Hoitajat seuraavat koko ajan häneen kytkettyjä monitoreita ja tekevät mittauksia. Kännykkään näyttävät tuloksia kirjaavan, samalla kun häntä hymyssä suin puhuttelevat.

Pentti on neljän henkilön tehosolussa, jossa hänellä on oma, yksityinen tila. Tytär-Pirkko on saapunut isänsä seuraksi. Kun isä nukahtaa, tytärkin torkahtaa huoneen lepotuolissa.

8. Vuodeosastolla

Pentti toipuu nopeasti. Hän pyytää jo päästä kotiin, mutta sydänlääkärin mukaan on vielä liian varhaista.

Pentti siirretään vuodeosastolle. Jo teho-osastolla alkanut kuntoutus jatkuu vuodeosastollakin.

9. Kotiutus

Vihdoinkin. Lääkäri lupasi lähteä kotiin:
äkkiä kotikamppeet päälle ja menoksi, Pirkko on tullut hakemaan isäänsä sairaalasta.
”Lueskelen sitten tabletilla kotona
digihoitopolulta ohjeet. Kirjoittelen sinne sitten niitä vointitietoja. Hyvä on täällä ollut, mutta kotona paras.”

10. Seuranta ja kontrollit

Pirkko auttaa isäänsä kirjaamaan verenpainearvoja digihoitopolulle. On hyvä, kun voi rauhassa katsoa videolta ohjeita ja lukea tietoa taudista.

OYSin sydänlääkärin Pentti tapaa tukevasti omalla sohvallaan etävastaanotolla. Lääkäri tutkii Pentin digihoitopolulle kirjaamia tietoja ja kotikunnassa otettuja laboratoriotuloksia. Kaikki näyttää hyvältä.

Pentti lähtee Lysti-koiran kanssa lenkille. Askel on taas reipas ja tarmoa riittää.

Yhä enemmän digipalveluja

Digihoitopolut korvaavat osaltaan perinteisiä asiantuntijan fyysisiä kohtaamisia potilaan kanssa, vähentävät tilojen tarvetta ja varmistavat, että erikoissairaanhoito jatkuu asiakkaan kotiin. Asiakkaan liikkumista ja aikaa säästyy, kun seurantaa ja ohjausta voidaan tehdä sähköisesti.

Myös sähköisten asiointikanavien käyttö tehostuu. Asiakkaat voivat hoitaa itseään koskevia asioita esimerkiksi OmaOYS-palvelussa. Palveluun on mahdollista laittaa muun muassa sähköiset esitietolomakkeet, ajanvarausmahdollisuus, videovastaanotot, chat, opastus, Kanta, digihoitopolut, ilmoittautuminen ja ruokalistat.

Tietoa ja turvaa digihoitopolulta

OYS hyödyntää digihoitopolkuja jo parinkymmenen eri potilasryhmän hoidossa sepelvaltimotaudista uniapneaan.