OYS2030-hankkeessa työskentelee tiimi sairaalasuunnittelijoita. Sairaalasuunnittelijoiden tehtävänä on toimia linkkinä eri tahojen välillä sekä tehdä uudesta sairaalasta henkilöstölle ja potilaille toimiva kokonaisuus.

Yhteispelillä-juttusarja esittelee työntekijöitä OYS2030-hankkeen takana. Uusi sairaala rakentuu moniammattillisena yhteistyönä, jossa jokaisen työntekijän panos on tärkeä.

Anne Konola, Jonna Vuorentola ja Saija Kortet ovat kaikki sairaalasuunnittelijoita. Jokaisella suunnittelijalla on oma vastuualueensa, mutta töitä tehdään myös tiiviissä yhteistyössä.

– Me olemme käyttäjäryhmien yhteyshenkilöitä muiden suunnittelutiimien suuntaan, ja työskentelemme esimerkiksi arkkitehtien ja eri teknisten alojen suunnittelijoiden kanssa. Me edustamme niitä loppukäyttäjiä, jotka tulevat työskentelemään uudessa sairaalassa, selittää Kortet.

Hänen erityisalueenaan ovat opetus ja tutkimus. Lisäksi hän on suunnittelemassa uuden sairaalan käyttöönottoon liittyvien koulutusten järjestämistä henkilöstölle, jotta he pystyvät työskentelemään uusissa tiloissa potilasturvallisesti.

Konolan vastuualueena on sairaanhoidolliset palvelut, mutta hän on tehnyt töitä monipuolisesti myös muiden yksiköiden kanssa, kuten Nordlab ja sädehoitoyksikkö. Vuorentolan alaa ovat taas päivystys ja sädehoitoyksikkö.

– Me varmistamme, että tiloista tulee käyttäjille parhaat mahdollisuudet toimintojen ja uusien toimintatapojen suhteen. Me olemme täällä potilaita ja asiakkaita, mutta myös sairaalan henkilöstöä varten, kertoo Konola.

Hoitotyöstä suunnitteluun

Kaikilla kolmella suunnittelijalla on taustaa potilastyössä. Esimerkiksi Vuorentola oli pitkään töissä päivystyksessä sairaanhoitajana, vaikkakin lähivuodet ennen sairaalasuunnittelijan töitä hän teki erinäisiä kehittämis- ja projektitehtäviä. Koulutukseltaan hän on sairaanhoitaja, kätilö sekä terveystieteiden maisteri.

– Aikaisempi kokemus projekti- ja kehittämistehtävistä on auttanut tässä työssä. Ajoittain iskee kaipuu välittömään hoitotyöhön, vaikka olen ollut sieltä jo useamman vuoden pois.

Kortet on koulutukseltaan alun perin kätilö sekä terveystieteiden maisteri ja on toiminut myös Oulun yliopistolla suunnittelijana muun muassa opetuksen tukitehtävissä. Konolan tausta taas on esimiestyössä ja hän oli mukana erinäisissä käyttäjätyöpajoissa hankkeen tiimoilta jo ennen sairaalasuunnittelijaksi ryhtymistä. Peruskoulutukseltaan hän on röntgenhoitaja.

– Esimiehenä toimineena tietää miten tärkeitä uudet toiminnot, niiden suunnittelu ja tilojen järkevä käyttö ovat. Se tuo motivaatiota omaan sairaalasuunnittelijan työhön, Konola sanoo.

Sairaalasuunnittelijoilla tehtävää on paljon. Työ vaatii hyvää koordinointia ja kommunikointia, joka voi välillä monien toimijoiden kesken olla haastavaa. Tehtäviä voi tulla lyhyelläkin aikajänteellä, joka voi heittää koko päivän suunnitelmat ylösalaisin.

– Rajapintoja ja yhteistyökumppaneita on tosi paljon. Menee aikaa hahmottaa keneen ottaa yhteyttä ja mistä löytyy oikea henkilö. Olen kuitenkin sanonut työkavereille, että kaikesta huolimatta tänne on ollut helppo tulla töihin. Apua ja tukea saa aina, koska me kaikki teemme ryhmänä töitä, Konola selittää.

Yhdessä eteenpäin

Sairaalasuunnittelijoiden työporukka muotoutunut lyhyessä ajassa tiiviiksi ryhmäksi.

– Sairaalassa on paljon eri toimijoita, joten meiltä kaikilta tullaan vaatimaan entistä tiiviimpää yhteistyötä. Tuleva muutto uuteen sairaalaan koskettaa meitä kaikkia sairaalassa toimivia henkilöitä, eikä ole vain yhden ryhmän asia, vaan kaikille samanlainen haaste ja mahdollisuus.

Hankkeen osalta Kortet kertoo moniammatillisen yhteistyön olevan oikeasti monialaista työskentelyä.

– Ei ole enää hoitaja, lääkäri ja fysioterapeutti, vaan mukana on niin paljon kaikkea muutakin, Vuorentola myötäilee.

Sairaalasuunnittelijat tekevät erityisesti yhteistyötä vaikkapa arkkitehtien ja muiden suunnittelijoiden kanssa, mutta myös muut hankkeen osa-alueet ja niiden työntekijät ovat tulleet ajan saatossa tutuiksi.

– Itse olen ollut vasta lyhyen aikaa sairaalasuunnittelijana ja on ollut hienoa todeta, millainen tekemisen meininki tänne on muodostunut. Miten asioita työstetään yhdessä ja miten pitkälle niitä on suunniteltu, se on tehnyt tähän sairaalasuunnittelijoiden porukkaan mukaan hyppäämisestä helppoa, Konola kehuu.

Kaikista tärkein yhteistyökumppani ovat kuitenkin eri ammattialojen työntekijät, jotka sairaalassa tulevat työskentelemään.

– Työmme painottuu entistä enemmän koulutusten ja muuton suunnitteluun ja koordinointiin. Niitä on vietävä eteenpäin tiiviissä yhteistyössä käyttäjien kanssa, Vuorentola sanoo.

Pian valmista

Kaikki kolme ovat päässeet vierailemaan rakenteille olevissa tiloissa. Vuorentolan mukaan käyttäjätyöpajoista tutut periaatteet ja ideoidut tilat alkavat hahmottua.

– Tavallaan huomaa sen, että kuinka lähellä se valmistuminen onkaan. Se realismi iskee, kun kävelee sisälle rakennukseen ja se ei olekaan enää pelkkää puhetta, vaan tilat ovat jo fyysisesti läsnä ja sinne aletaan kohta siirtyä, Konola kertoo.

Tulosten konkreettinen näkeminen motivoi työssä. Myös työn haasteellisuus ja vastuullisuus innostavat eteenpäin.

– Tämä on ainutkertainen kokemus, tuskin enää kukaan meistä tämän elämän aikana on toista kertaa mukana näin isossa sairaalahankkeessa, Vuorentola sanoo.

Kortetin mielestä rakennushanke on äärimmäisen merkittävä.– Uudisrakentamisen ansiosta saadaan terveellinen työpaikka seuraaviksi kymmeniksi vuosiksi. Tilat mahdollistavat jatkuvasti kehittyvän hoidon lisäksi uusien ammattilaisten opettamisen ja tutkimustoiminnan. OYS2030-hanke on merkittävä asia koko Pohjois-Suomelle.

Haastattelun jälkeen Anne Konola on siirtynyt hankkeen sisällä uuteen työtehtävään toiminnallisen käyttöönoton projektipäälliköksi 16.8.2021. Saija Kortet on myös siirtynyt uusiin tehtäviin.