Yhteispelillä-juttusarja esittelee työntekijöitä OYS 2030 -hankkeen takana. Uusi sairaala rakentuu moniammatillisena yhteistyönä, jossa jokaisen työntekijän panos on tärkeä.

Ajattele, jos sinulla olisi kyky kulkea seinien ja kokonaisten rakennusten läpi – mitä näkisit matkallasi? Luultavasti näkisit erilaisia elementtejä, pilareita ja palkkeja, jotka asettuvat osaksi rakennusta muodostaen taidokkaan arkkitehtonisen kokonaisuuden. Saattaisit nähdä, miten ympärilläsi vilisee ilmanvaihto- ja vesiputkia, jotka väistelevät ristiin rastiin kulkevia kaasun, putkipostin ja sähkön vientejä. Tällainen kokemus olisi varmaan ihmeellinen ja rakentamista katsoisi kirjaimellisesti uudesta näkökulmasta.

Kukaan ei voi tietysti kulkea seinien läpi, mutta hyvin lähelle tätä kykyä pääsee A-Insinööreillä tietomalliasiantuntijana työskentelevä Jere Väisänen, jolle uuden sairaalan A-, B- ja F-rakennusten sielunelämä on varsin tuttua. Väisänen on koulutukseltaan rakennusinsinööri, hän on työskennellyt tietomallien parissa vuodesta 2017 alkaen ja OYS 2030 -hankkeessa hän on ollut mukana kohta kolmen vuoden ajan.

Sairaala piirtyy Väisäsen työpuhelimen näytöllä etelän suunnasta ja zoomaamalla päästään näkemään rakennusten sisälle, jossa avautuvat kaikki linjakkaasti yhteensopivat 3D-mallit. Tietomalliasiantuntijan tehtäviin kuuluu juuri käsillä olevan Dalux-katseluohjelman ylläpito ja päivittäminen.  Ohjelmalla voi hahmottaa rakennusten kaikki tietomallit, mutta komponentteja voi tarkastella myös erittäin yksityiskohtaisesti.

”Kun ohjelman suodatintoiminnolla haetaan vaikkapa tietyntyyppisiä valaisimia, niin saadaan tietää lähes kaikki tarvittavat tiedot, joita ovat esimerkiksi tunnistekoodit, mallit, sijainnit ja mittatiedot”, Väisänen kertoo syöttäessään samalla parametrejä ohjelmaan.

Tietomalliasiantuntijan työhön liittyy oikeastaan kaikki, mitä rakentamiseenkin liittyy. Lyhyesti sanottuna se on kaikkien rakentamisessa tarvittavien tietomallien yhteensovittamista, laadunvarmistusta ja uusien tietojen päivittämistä rakennusprosessin aikana.

3D-mallit ja helppo kommunikaatio edistävät kaikkien työtä

Ihminen hahmottaa useimmiten asioita paremmin kolmiulotteisesti, ja nykyisin suurissa rakennushankkeissa käytetäänkin 2D-kuvien lisäksi yleensä aina 3D-mallinnusta. Nykypäivän suunnitteluohjelmistoilla 2D-piirustusten tulostaminen tapahtuu tietomallista.

”3D-malleissa visuaalisuus ja toteutusten havainnollistaminen ovat paljon paremmalla tasolla ja ongelmakohdat huomataan helpommin”, Väisänen kertoo.

Väisäsen mukaan tietomallien rakentaminen OYS 2030 -hankkeessa on lähtenyt liikkeelle arkkitehdin luomasta 3D-mallista, johon on yhteensovitettu rakenne- ja talotekniikkamallit. Lisäksi myöhemmässä vaiheessa mukaan on tullut esimerkiksi puhdastilatoimittajan salimallit.

”Minun tehtävänä on vähentää työn aikana tehtävien muutosten määrää. Tavoitteena on, että asentajat voivat keskittyä työhönsä, eikä heidän tarvitse työmaalla aprikoida, törmäävätkö talotekniikkamallit keskenään”, Väisänen kertoo.

Pääkohta onkin Väisäsen mukaan talotekniikan yhteensovittamisessa, koska tekniikkaa on niin paljon. Tietomalliasiantuntija tarkastaa ja tulkitsee päivittäin muun muassa yhdistelmämallit Solibri-laadunvarmistusohjelmistolla, jossa sääntöpohjainen tarkastus antaa ilmoitukset kaikista törmäilyistä, mikäli niitä löytyy.

”Iv-kanavasta voi mennä esimerkiksi sprinklerin runkoputki läpi. Sitä ei pysty asentamaan sinne sillä tavalla, niin minä teen näistä törmäyksistä raportin ja ilmoitan niistä suunnittelijoille”, Väisänen kertoo.

Monenlaisten ohjelmien lisäksi käytössä on myös 360-kamera, jolla Väisänen on käynyt kuvaamassa esimerkiksi potilashuoneita kerroskohtaisesti. Visuaalisuudesta tulee väistämättä mieleen Googlen käyttämät hienostuneet teknologiat. Katselija pystyy havainnoimaan huoneita ja viemään tietokoneella tietomallin datan 360-kameratekniikan tuoman kuvan viereen ja vertaamaan tietoja.

Väisänen kertoo, että tietomalliasiantuntijana oppii joka päivä jotain uutta. Kun tietyt rutiinit tulevat jo selkärangasta, voi keskittyä työssä kehittymiseen. Tietomallien kokonaisvaltaisen käytön lisäksi hän haluaa korostaa matalan kynnyksen kommunikaatiota työmaalla.

”On tärkeää, että myös hiljainen tieto tulee kuulluksi. Jokainen voi edistää parempaa kommunikaatiota omalla toiminnallaan ja kertomalla pienistäkin huomioista”, Väisänen sanoo.