Yhteispelillä-juttusarja esittelee työntekijöitä OYS 2030 -hankkeen takana. Uusi sairaala rakentuu moniammatillisena yhteistyönä, jossa jokaisen työntekijän panos on tärkeä.

OYS 2030 -projektissa työskentelevien tekijöiden suussa toistuu yksi sana: moniammatillisuus. Samaa sanaa painottavat myös A-Insinöörien toiminnallisen suunnittelun koordinaattorit Ville Kyyhkynen ja Jenni Jakola.

”Se ehkä onkin tämän työn suola ja haaste, että löydetään porukalla yhteisymmärrys ja ymmärretään asiat samalla tavalla”, Jakola pohtii.

Kaksikko kertoo heidän työnsä ytimen toiminnallisen suunnittelun koordinaattoreina olevan kysymysten kysyminen. Koordinaattorin täytyy ymmärtää, että mitä mihinkin tilaan halutaan. Vastuulla on myös aikataulussa pysyminen.

”Kaikki käyttäjäryhmät puhuvat omaa kieltään. Voisi sanoa, että olemme suunnittelijoiden ja käyttäjien välissä tulkkina. Toiminnallista suunnittelua ei voi jatkaa loputtomasti: sillä on alkamis- ja loppumisaika”, Kyyhkynen jatkaa.

Jakolan ja Kyyhkysen työnkuvaan toiminnallisen suunnittelun koordinaattoreina kuuluu tällä hetkellä muun muassa A-rakennuksen käyttäjäkatselmukset.

”A-rakennuksen osalta ne ovat loppusuoralla, sitten suunnataan B-rakennuksen pariin samoihin hommiin. F-rakennuksen osalta menossa on suunnitelmien lukitus. Suunnitelmia täydennetään ja viimeistellään kanssa. Varmistetaan siis, että suunnitelma on sellainen, että sen voi paketoida ja antaa rakentajille”, Kyyhkynen kertoo.

Jakola kertoo, että kaksikko näkee F-rakennuksen valmistumisen alusta loppuun. A- ja B-rakennuksiin he tulivat mukaan hieman myöhemmässä vaiheessa.

”Rakennuksen ja tilojen suhteen on ollut tiettyjä vaatimuksia, on ollut hienoa nähdä ne myös konkreettisesti valmiina”, Jakola sanoo viitaten F-rakennukseen.

Käyttäjäkatselmuksien huomiot ovat olleet pääasiassa positiivisia.

”Moni asia tulee muuttumaan ihan jo uusien osaamiskeskusten myötä. Tiedetään se, että neliömääriä on vähemmän ja toimintamallit muuttuvat. Ei ole henkilökohtaisia toimistoja ja taukotilat ovat yhteisiä. Tällaiset asiat ovat konkretisoituneet käyttäjäkatselmuksissa”, sanoo Jakola.

Kyyhkynen jatkaa, että lähinnä tilojen kokoa on kommentoitu.

”Ei ole vielä sellaista tilaa tullut, jossa käyttäjät olisivat sanoneet, että ’tänne me ei tulla’. Kaikki tilat ovat loppujen lopuksi olleet sellaisia, joissa käyttäjien tulevaisuuden toiminta voidaan toteuttaa”, Kyyhkynen kertoo.

Kaksikon vastuulla on ollut tilavaatimuskorttien tekeminen. Niitä he ovat tehneet yhteensä noin 3 000.

”Korteista löytyy kaikkien tilojen tilakohtaiset vaatimukset: siis ihan kaikki valaistuksesta kalusteisiin”, kertoo Jakola.

Korteissa siis vaatimus on suunniteltu sanalliseksi. Yksinkertaistettuna korteista löytyy kaksikon työ sanallistettuna. Vaikka kortit ovat olleet Jakolan ja Kyyhkysen vastuulla, korostuu niidenkin teossa yhteistyö.

”Kortit ovat meidän käsialaa, mutta yhdessä muiden kanssa niitä on hinkattu ja tarkistettu. Samanlaiset tilat menevät toki samalle kortille, mutta tämä on selkeästi ollut merkittävä työnosa”, Kyyhkynen sanoo.

Yhteinen päätavoite

OYS 2030 -projektia kaksikko kuvaa hienosti isona, liikkuvana junana, jonka perässä pitää jonkin aikaa juosta, jotta pääsee kyytiin.

”Kun joku pusketaan liikkeelle näin isosti, se ei pysähdy tai käänny aivan hetkessä”, Jakola sanoo hymyillen.

Kyyhkynen kertoo rakennuttaja-insinöörinä tulevansa rakentamisen maailmasta.

”Jos aikaisemmissa projekteissa on pystynyt vastaamaan isoista alueista kuten pohjatöistä, täällä oma vastuualue vastaa lähinnä hiekanjyvää. Kaikki tehdään loppujen lopuksi yhteistyönä muiden tekijöiden kanssa”, Kyyhkynen painottaa.

”Juna on allianssihankkeessa erilainen: meillä ei ole yhtä kuljettajaa, joka lapioi hiiltä tankkiin vaan se on kaikkien vastuulla. Jos hiili loppuu, me työnnämme junan maaliin asti”, jatkaa Kyyhkynen Jakolan aloittamiin kielikuviin.

Molemmat kertovat, että näin isossa projektissa virheiden syyllisiä ei kannata etsiä.

”Onnistumiset ja epäonnistumiset ovat kaikki yhteisiä, ja kaikilla on yhteinen päätavoite”, sanoo Kyyhkynen.

Tärkeitä oppeja projektityöskentelystä

Jakola kertoo tehneensä aiemmin fysioterapeutin töitä. Terveydenhuoltoalan töistä on nykyisessä työssä ollut apua.

”Talo ja toiminnot ovat tuttuja. Fysioterapia on terveysalan ammateista sellainen, että siinä kiinnitetään paljon huomiota asiakkaan toimintakykyyn ja miten asiakas pystyy eri tiloissa toimimaan. Sieltä tulee tilahahmotuksen ymmärtäminen”, Jakola sanoo.

Jakola kertoo, että OYS 2030 -projektissa työskentelyssä antoisinta on ollut ongelmanratkaisu. Hän kokee asian niin mukavana kuin haastavanakin asiana.

”On antoisaa, kun on kinkkisiä tilanteita, jotka lopulta saadaan ratkaistua. Myös yhteisymmärryksen löytäminen on tärkeää. Kun jokin asia hiertää, se tongitaan auki ja etsitään asialle yhdessä ratkaisu. Näin päästään asioissa eteenpäin”, hän jatkaa.

Kyyhkynen niin ikään pitää työn haasteellisuudesta. Mikään työpäivä ei projektityöskentelyssä ole samanlainen.

”Työkulttuuri on hyvin laaja ja työkavereita löytyy ympäri Suomen. Välillä saa puhua lääkärin ja välillä taas sähkömiehen kanssa”, kertoo Kyyhkynen.

Kaksikko kertoo saaneensa tärkeää kokemusta hanketyöskentelystä. ”

”Varmasti ihan sama mihin tahansa (sairaala)hankkeeseen tämän jälkeen heitetään, niin siellä jotenkin kelluu”, naurahtaa Jakola.

Kyyhkynen jatkaa, että esiintymistaidot ovat karttuneet projektin myötä.

”Jos joskus on ollut esiintymispaineita, tässä työssä ne ovat kadonneet. Keskustelu- ja yhteistyötaidot ovat varmasti kehittyneet ihan kaikilla”, Kyyhkynen sanoo.