Uuteen OYSiin rakennetaan järjestelmää, jonka avulla potilaille määrätyt lääkkeet siirtyvät sairaala-apteekista osastoille saumattomasti ja potilaan kannalta entistä turvallisemmin.

Kun potilas Oulun yliopistollisen sairaalan vuodeosastolla saa tarvitsemansa lääkkeet eteensä, hän ei välttämättä mieti, minkälainen matka sairaala-apteekin ja eteen tulevan lääkekupin välissä on ollut. Monissa Suomen sairaaloissa, niin myös OYSissa, lääkelistojen päivitys, lääkkeiden jako ja jaettujen annosten tarkistaminen tapahtuvat vielä pitkälti käsityönä. Tulevaisuudessa tähän tulee muutos, sillä OYSin uudisrakennuksiin tuleva lääkehoidon ketju on mietitty kokonaan uudella tavalla.

”Tärkein tavoite on lääkitysturvallisuuden paraneminen. Vaikka työtä tehdään nykytilanteessa kuinka huolellisesti, manuaalisessa työssä inhimilliset virheet ovat aina mahdollisia. Uuden toimintatavan ja teknologian avulla varmistetaan, ettei lääkehoidon ketju katkea missään vaiheessa”, lääkehoitoprosessin suunnittelussa projektipäällikkönä toimiva proviisori Katja Knuuti kertoo.

Lääkkeet putkipostilla osastoille

Uuteen sairaalaan tulee lääkkeiden annostelurobotti, joka jakaa potilaskohtaiset lääkkeet vuodeosastoille potilastietojärjestelmässä olevan tiedon perusteella. Käytännössä, kun lääkäri tekee sähköisen lääkemääräyksen, robotti poimii määräyksen mukaiset lääkkeet ja lähettää ne automaattisesti sairaalaan rakennettavan putkipostijärjestelmän kautta potilasta hoitavaan yksikköön. Turhat askeleetkin vähenevät, kun lääkkeitä ei kuljeteta käytäviä pitkin eri puolille sairaalaa.

Osastolla sairaanhoitaja tarkistaa vielä kertaalleen annospakkauksessa ja toisaalta potilaan rannekkeessa olevista viivakoodista, että oikeat lääkkeet ovat tulossa oikealle potilaalle. Myös kirjaus lääkkeiden annosta vilahtaa potilastietojärjestelmän tietoihin sähköisesti.

Potilasturvallisuuden lisäksi järjestelmän suunnittelussa on kiinnitetty huomiota sairaalan tehokkaaseen toimintaan. Uuden toimintamallin myötä sairaalan ammattilaisten aikaa vapautuu muihin tärkeisiin tehtäviin.

”Esimerkiksi sairaalan farmaseuttien työaikaa voitaisiin käyttää entistä enemmän sen varmistamiseen, että potilaan lääkitys on varmasti ajan tasalla potilastietojärjestelmässä.”