Uuden sairaalan myötä synnyttäjät ja synnytystoiminta siirtyvät A-rakennukseen. A- ja B-rakennukset muodostavat ydinsairaalan, joka on päivystyksen, teho-osastojen, leikkaussalien sekä synnytysten ja niiden tarvitsemien tukipalveluiden muodostama kokonaisuus. Synnytysosaston ja äiti-lapsi-yksikön osastonylilääkäri Hilkka Nikkinen kertoo, että synnytystoimintojen tilojen suunnittelussa on menty perhekeskeisyys edellä.

”Nykyisissä tiloissa on ollut ongelmana se, että osastot ovat usein niin täynnä, ettei perhehuoneita ole tarjota kaikille halukkaille. Uudessa sairaalassa jokainen huone on periaatteessa perhehuone eli jokaisessa huoneessa mahdollistetaan myös puolison yöpyminen”, Nikkinen kertoo.

Perhekeskeisyyden ajatus on se, että äitiä ja vauvaa ei eroteta toisistaan, jos ei ole aivan pakko. Uudessa sairaalassa synnytyssali ja vastasyntyneiden teho ovat lähellä toisiaan, joten tämä ja tarkoituksenmukaiset tilat mahdollistavat sen, että äitiä voidaan hoitaa samalla osastolla lapsen kanssa.

”Esimerkiksi keisarileikkauksella synnyttänyttä äitiä, joka ei oman vointinsa puolesta voi vielä kotiutua ja jonka lapsi tarvitsee hoitoa lastenosastolla, on jatkossa mahdollista hoitaa lastenosastolla yhdessä vauvan kanssa. Tällä hetkellä osastot ovat eri rakennuksissa eli äiti pitää pystyä vointinsa puolesta kotiuttamaan, että hän voi olla lapsensa luona koko ajan”, sanoo Nikkinen.

Äiti ja lapsi yhdessä alusta alkaen

Tänä syksynä OYSissa on aloitettu perheheräämön pilotointi, jonka toiminta on tarkoitus siirtää uuteen sairaalaan valmiina konseptina. Tähän saakka sektion jälkeen äiti on viety leikkaussalin yhteydessä olevaan heräämöön ja vastasyntynyt vauva ja isä tai tukihenkilö ovat menneet osastolle. Nyt koko perheen on mahdollista päästä yhdessä heräämöön siksi aikaa, kun äidin vointia seurataan. Perheheräämöstä on tarkoitus tulla kätilövetoinen yksikkö.

”Uudessa sairaalassa perheheräämön huoneet tulevat synnytys- ja sektiosalien väliin”, Nikkinen kertoo.

Perheheräämön palaute potilailta on ollut positiivista.

”Perheheräämö on ollut pilotoinnin aikana vain virka-aikana toiminnassa, mutta toivottavasti tulevaisuudessa se saadaan resursoitua niin, että se toimisi ympärivuorokautisesti, ja että meillä olisi aina irrottaa heräämötoimintaan riittävästi työvoimaa. Toivon, ettei se ainakaan kaatuisi henkilöstöpulaan, koska tarvittavat tilat siellä toiminnalle on”, hän sanoo.

Tärkeäksi asiaksi Nikkinen nostaa myös sen, että toisiinsa liittyvät toiminnot ovat lähellä toisiaan.

”Näissä meidän nykyisissä tiloissa matkat ovat pitkiä: jos vaikka ajattelee kriittisessä tilassa olevaa vastasyntynyttä, matkaa kertyy aika lailla, kun häntä viedään keskoskaapilla maanalaisissa käytävissä lasten puolelle”, sanoo Nikkinen.

Nikkinen korostaa, että tutkimusnäytöillä on todistettu, että kun äiti ja lapsi saavat olla yhdessä koko ajan, parantaa se molempien toipumista.

”Huolimatta siitä, että tämä on niin sanottu pehmeä arvo, sen hyödyistä sekä äidille että lapselle on ihan oikeaa tutkimusnäyttöä”, hän sanoo.

Yksi sali aina vapaana

Uuteen sairaalaan tulee 12 synnytyssalia ja kaksi sektiosalia. Tällä hetkellä synnytyssaleja on 11, joista yhdeksän on aktiivisemmassa käytössä.

”Kaksi saleista on sellaisia, joita käytetään, jos synnyttäjällä on jokin infektio, esimerkiksi korona. Hyvin tulee saleja lisää uuteen sairaalaan. Uskoisin, että vaikka synnytysmäärät nousisivatkin, salien määrät ovat riittävät”, Nikkinen sanoo.

Tällä hetkellä naistentautien leikkaussalissa on vain yksi sektiosali, mutta päällekkäisiin toimenpiteisiin on aina varalta toinen leikkaussali vapaana.

”Yhden leikkaussalin on oltava aina vapaana siltä varalta, että tulee hätäsektio. Määrä on siis periaatteessa sama”, hän kertoo.

Nikkinen korostaa, että synnytystoiminta on luonteeltaan sellaista, että se pitää yliresursoida, jotta turvallisuus pystytään takaamaan.

”Meillä pitää siis aina olla yksi sali, mihin me pääsemme heti, jos on hätätilanne synnytyksessä tai jos synnyttänyt äiti alkaa vuotaa. Ne ovat yksinkertaisesti sellaisia tilanteita, missä emme voi odotella edes puolta tuntia, että sali saataisiin järjestettyä”, hän korostaa.

Nikkinen kertoo, että lain mukaan sairaalan pitää pystyä takaamaan hätäsektiovalmius eli vauvan syntymä kymmenessä minuutissa sektiopäätöksestä. Hätäsektioon joudutaan noin yhdessä prosentissa synnytyksistä.

”Harvinaisiahan ne ovat, mutta niitä voi tulla milloin vaan. Niitä voi tulla niin, että on jo toinen potilas sektiosalissa ja täytyy saada toinen hätätilapotilas toiseen saliin”, Nikkinen sanoo.

Nikkinen kertoo myös, että synnytyssalien yhteyteen tulee tarkkailutila, jossa on neljä potilaspaikkaa.

”Tällä hetkellä synnyttäjien vastaanotto on usein ruuhkainen. Sinne tulevat myös raskaana olevat päivystyspotilaat raskausviikon 22 jälkeen. Meillä on kaksi vastaanottohuonetta, missä kätilö voi ajaa sykekäyrää ja lääkärin vastaanottohuone, eli yhteensä kolme huonetta. Uudessa sairaalassa on neljä vastaanottohuonetta, jotka kaikki ovat varusteltu sekä kätilön että lääkärin tarpeisiin ja sen lisäksi tämä tarkkailutila”, hän kertoo.

Synnyttäjien vastaanottoon tulee läpimenohuoneet.

”Jos potilas siirtyy vastaanotosta synnytyshuoneeseen, sinne pääsee toisesta ovesta eikä hänen ei tarvitse palata enää odotusaulaan. Tämä parantaa potilaiden yksityisyyttä”, sanoo Nikkinen.

Synnyttäjien määrä laskussa

Viime vuonna OYSissa oli yhteensä 3 400 synnytystä. Nikkisen mukaan luku on tänä vuonna hieman laskussa.

”Tällä hetkellä ollaan jäljessä viime vuoden lukua, mutta varmasti yli kolmen tuhannen menee tänäkin vuonna”, hän sanoo.

Parhaimmillaan OYSissa on ollut vuonna 2012 yli 4 400 synnystä. Nikkinen korostaa, että tulevaisuuden synnytysten määrää on vaikea arvioida.

”Siihen vaikuttaa synnytysten määrä väestötasolla, mutta myös lähisairaaloiden toiminta. Rovaniemellä, Kokkolassa ja Kajaanissa on isoja keskussairaaloita”, Nikkinen sanoo.

Myös Kemissä on edelleen synnytystoimintaa. Oulaskankaan synnytystoiminnan loppuessa muutama vuosi sitten, arvioitiin, että noin puolet Oulaskankaan alueen synnyttäjistä tulisi synnyttämään OYSiin.

”Se mitä arvioitiin alun perin, että meille tulisi Oulaskankaan synnytystoiminnan sulun myötä, ei ihan toteutunut, sillä Kokkola ja Kajaani vetävät synnyttäjiä hyvin”, hän sanoo.

Sen sijaan Raahesta tullaan ensisijaisesti OYSiin synnyttämään. Raahen sairaalan synnytystoiminta loppui kymmenisen vuotta sitten.