Sairaalasuunnittelijan työssä yksikään päivä ei ole samanlainen. Työ koostuu niin isojen linjojen muodostamisesta kuin pienien yksityiskohtienkin tarkistamisesta ja kaiken tavoitteena on luoda toimiva uusi sairaala.

Yhteispelillä-juttusarja esittelee työntekijöitä OYS2030-hankkeen takana. Uusi sairaala rakentuu moniammatillisena yhteistyönä, jossa jokaisen työntekijän panos on tärkeä.

Toni Karnaranta, Sari Nuolioja ja Liisa Puirava ovat osa sairaalasuunnittelijoiden tiimiä. He ovat tärkeä osa uuden sairaalan tilojen ja toimintojen suunnittelussa.

– Työ on hyvin monialaista. Me olemme monessa mukana mutta samalla jokaisella on se oma erikoisala, kertoo Nuolioja.

Hänen alaansa on avohoito. Puiravan alla ovat tehohoito, vuodeosastot ja synnytysosasto. Karnaranta huolehtii osaltaan sairaanhoidollisista palveluista, tukipalveluista sekä logistiikasta.

Moninaiseen työhön kuuluu esimerkiksi monenlaisia selvitystehtäviä, kokouksien ja käyttäjätyöpajojen järjestämistä ja erityisesti tiedon eteenpäin viemistä. Tiedon pitää liikkua uuden sairaalan tulevilta käyttäjiltä, eli henkilökunnalta, suunnittelun ja rakentamisen puolelle ja toisin päin.

– Minun työni on enimmäkseen juuri tiedonvientiä. Logistiikan puolella ollaan oltu aika pimennossa uuden sairaalan suhteen, niin me koitamme saada heille niitä suunnitelmia, jotta he pystyvät miettimään omaa tulevaa toimintaansa, Karnaranta sanoo.

Toiminnan muutos keskiössä

Osa suunnittelutyöstä keskittyy nimenomaan konkreettisesti tilojen suunnitteluun, mutta myös toiminnot ja niiden muuttuminen ovat tärkeitä osa-alueita.

– Työ on myös toiminnan muutoksen suunnittelua, eli mitä se vaatii yksiköissä, että he pystyvät työskentelemään uusissa tiloissa, kun ne ovat erilaiset ja eri malliset kuin vanhat. Me koordinoimme ja ohjaamme sitä, että mitä yksiköissä sen eteen täytyy tehdä, kertoo Puirava.

Hän toivookin, että suunnittelijoiden kädenjälki näkyisi erityisesti siinä, että uusiin tiloihin muutto onnistuisi.

– Toivon, että toimintatavat ovat selkeitä henkilöstölle ja perehdytys tiloihin on ollut riittävää.

Nuolioja on samoilla linjoilla kollegansa kanssa.

– Toimintakulttuurin muuttaminen on se meidän tärkein tehtävä. Toivon, että se lähtee sujumaan ja se olisi sisään ajettuna jo siinä vaiheessa, kun muutetaan. Silloin on niin paljon muutakin opittavaa, hän sanoo.

Tilojen suunnittelu tukee myös toiminnan muutosta.

– Tilojen pitää olla toiminnallisesti sellaisia, että ne sopivat siihen sairaalatoimintaan. Sairaalassa on monia eri ammattiryhmiä ja tehtäviä, niin tilojen pitää palvella kaikkea tätä toimintaa, Puirava jatkaa.

Apu on lähellä

Kaikki kolme ovat siirtyneet sairaalasuunnittelijan tehtäviin muualta OYSista. Sairaalasuunnittelijoiksi haluttiin ihmisiä eri sairaalan osa-alueilta, jotta näkökulmat olisivat monipuolisia.

Nuolioja on tehnyt pitkään töitä leikkausosastolla sekä moninaisissa projektitöissä, rekrytoinnissa ja hoidon suunnittelussa. Puirava on kätilö, jolla on taustaa myös esimiestyössä. Karnaranta oli aikaisemmin kuljetussuunnittelija. Uusiin työtehtäviin siirtyminen on ollut jännittävää, mutta palkitsevaa.

– Aina siirtyminen uuteen työtehtävään on hyppy tuntemattomaan. Tämä rakennusprojekti oli kestänyt jo vuosia ennen kuin me tulimme mukaan, niin meidän piti hypätä mukaan liikkuvaan junaan, Nuolioja selittää.

Allianssihankkeessa toimiminen on tuonut monenlaista uutta haastetta. Sairaalaa suunnitellaan ja rakennetaan samaan aikaan ja liikkuvia osia on paljon.

– Yhteistyö on lähtenyt sujumaan, mutta se on vaatinut sen, että me opimme tuntemaan toisemme. Uskalletaan kysyä ja tiedetään, että keneltä pitää kysyä, Nuolioja sanoo.

Yhteistyö sairaalasuunnittelijoiden kesken on kaikkien mielestä kuitenkin erityisen toimivaa.

– Hyvä työporukka auttaa jaksamaan. Haasteiden kanssa ei tarvitse painia yksin, vaan voidaan miettiä yhdessä ja auttaa muita, Karnaranta sanoo.

Uudet mahdollisuudet muutokselle

Hanke on suuri ja ainutlaatuinen. Suunnitelmien konkretisoituminen työmaalla käydessä tuo työhön uutta jaksamista.

– Kun livenä käy tarkistamassa jonkun jutun, niin onhan se ihan eri asia kuin paperisesta suunnitelmasta katsominen, Nuolioja sanoo.

Uusien tilojen näkeminen kääntää ajatukset tulevaisuuteen.

– Siitä on puolitoista vuotta aikaa, kun viimeksi olen ollut potilastyössä. Uudella rakennuksella käydessä mietin, että olisi mielenkiintoista hoitaa potilaita siellä ja vertailla, minkälaista työ on verrattuna vanhoihin tiloihin. Haasteita tulee olemaan siinä, miten hoitotyö lähtee muotoutumaan, mutta vielä enemmän on potentiaalia, Puirava uskoo.

Yksiköiden välinen yhteistyö laajenee entisestään ja sairaalasuunnittelijat toivovat sen näkyvän jo nyt tehdyissä suunnitelmissa

– Asioita pitää miettiä laajemmin kuin vain mitä omassa kerroksessa tapahtuu. Kun omaa toimintaa suunnitellaan, niin pitää ajatella myös sitä yhteistyötä ja yhdessä tekemistä, Puirava lisää.

Uudet tilat antavat valtavasti uusia mahdollisuuksia sairaalan toiminnan kehittymiselle.

– Nykyiset tilat ovat rajanneet paljon muutosta. Nyt joka ammattiryhmällä on mahdollisuus tehdä muutoksia omaan toimintaansa. Meidän pitää vain alusta asti lähteä menemään siihen suuntaan, Karnaranta summaa.