Uuden sairaalan tiloja on suunnittelemassa moniammatillinen joukko työntekijöitä. Sairaalan puhdastilojen ja kiinteiden sairaalalaitteiden suunnittelusta vastaavat Mari Jäntti ja Senja Karjalainen kertovat monipuolisesta ja mielenkiintoisesta työstään.

Yhteispelillä-juttusarja esittelee työntekijöitä OYS2030-hankkeen takana. Uusi sairaala rakentuu moniammattillisena yhteistyönä, jossa jokaisen työntekijän panos on tärkeä.

Mari Jäntti ja Senja Karjalainen Granlundilta työskentelevät puhdastilojen ja kiinteiden sairaalalaitteiden (KSL) parissa. Jäntti on puhdastila-asiantuntija, Karjalainen taas KSL-suunnittelun projektipäällikkö. Lisäksi he ovat tuottaneet suunnittelijoiden käyttöön tilavaatimuskortteja esimerkiksi sädehoitotalon ja F-rakennuksen puhdastiloihin sekä NordLabin laboratiotiloiin

– Yleensä puhutaan sairaala-apteekin tiloista, kun puhutaan puhdastiloista, mutta sairaalassa on myös muita puhdastiloja, muun muassa radiofarmasian ja mikrobiologian laboratorioissa, Jäntti selittää.

Puhdastila-asiantuntija rooli hankkeessa on olla tukena suunnittelussa.

– Suunnittelu pitää toteuttaa niin, että lääkelaitos voi hyväksyä tilat tuotantokäyttöön. On paljon eurooppalaisia standardeja, jotka määräävät millä tavalla lääketuotantotilojen pitää toimia ja minä yritän katsoa kaikkien suunnitelmien osalta, että ne toteutuvat, Jäntti jatkaa.

Lisäksi puhdastila-asiantuntijan töihin kuuluu puhdastilojen validointi, eli valmiiden tilojen tarkastaminen, jotta kaikki vaatimukset on täytetty. Esimerkiksi ilman puhtaudelle on todella tarkat vaatimukset.

Karjalaisen projektipäällikön työhön kuuluu laajasti työtehtäviä. Hän aloitti vajaa kaksi vuotta sitten, jolloin hän osallistui käyttäjätyöpajoihin KSL-suunnittelun edustajana. Nykyään hänen keskeinen tehtävänsä on toimia allianssi- ja käyttäjärajapinnassa omien sanojensa mukaan tiedonkerääjänä ja suunnittelun ohjaajana.

– Periaatteessa ohjaan meidän KSL-suunnittelijoita tekemään ja päivittämään suunnitelmia. Hankkeessa on monenlaisia toimintamalleja ja huolehdin siitä, että meillä asiat tehdään hankkeessa sovittujen toimintamallien ja aikataulujen mukaan.

Aikaisemmat työt tuovat arvokasta kokemusta

Jäntti ja Karjalainen ovat molemmat alun alkaen hoitajataustaisia. Vaikka nykyiset työtehtävät ovat kaukana hoitotyöstä, on aikaisemmasta kokemuksesta apua. Karjalaisen mukaan asiakas kokee heidän tuottamansa palvelun laadukkaammaksi käytännön toiminnan ymmärtämisen vuoksi.

– Kun teimme tilavaatimuskortteja, niin se syvempi ymmärrys oli siinä ensiarvoisen tärkeää ja hyödyllistä, hän jatkaa.

Karjalaisella on lisäksi kokemusta myös aikaisemmista sairaalahankkeista. Hän kokee monen vuoden hankekokemuksen olleen iso hyöty ainutlaatuisen suuressa OYS2030-hankkeessa. Aikaisemmissa työtehtävissään tärkeää on ollut käyttäjien ja suunnittelijoiden välisen ymmärryksen varmistaminen ja sitä se on myös nyt.

– Vahvuuteni onkin toimia käyttäjien ja suunnittelijoiden välisenä tulkkina. Käyttäjät puhuvat omaa slangikieltään ja vastaavasti suunnittelijat puhuvat hyvin teknisellä tavalla, eivätkä he aina ymmärrä toisiaan. Väärinymmärryksiä tulee, jos ymmärretään muuta kuin mistä puhutaan.

Paras tapa toimivaan yhteistyöhön

Konkreettiset toimintamallit ja keskustelu ovat vieneet yhteistyötä suunnittelun osalta eteenpäin.

Yhteistyötä käyttäjien ja muiden suunnittelijoiden kanssa on tehty ja tehdään päivittäin etäkokouksissa. Esimerkiksi sairaalasuunnittelijat ovat olleet hyvä ja tärkeä apu, joiden kanssa on keskusteltu suunnitelmien muutostarpeista ja hankkeelle vietävistä muutosesityksistä.

– Alkuvaiheessa kun puhdastiloja suunniteltiin, niin piirsimme ihan paperille työpajassa, että mikä huone pitää olla minkäkin vieressä. Arkkitehti piirsi samalla, kun me suunnittelimme ja annoimme vinkkejä, Jäntti muistelee.

Kaikista parasta työssä on molempien mielestä ympärillä olevat ihmiset.

– Täällä on työryhmissä mukana ihan huippuammattilaisia. Ei pelkästään kliinisen hoidon asiantuntijoita, hoitajia ja lääkäreitä, vaan tarkoitan myös tekniikan edustajia ja kokeneita sairaalasuunnittelijoita, Karjalainen sanoo.

Työ opettaa jatkuvasti

Työ on molempien mielestä hyvin opettavaista, joka on myös hyvin motivoivaa.

– Vaikka luulee tietävänsä paljon, niin silti oppii koko ajan uutta. Sairaalamaailmassa tekniikka ja ratkaisut kehittyvät niin nopeasti ja sieltä tulee niin paljon uusia juttuja, jotka taas auttavat tulevaa suunnittelua, Jäntti selittää.

Karjalainen myötäilee.

– Jatkuvasti oppii uutta, kun on niin hyviä asiantuntijoita yhteistyökumppaneina. Koko ajan pitää olla avoin ajatuksille, että miten uusissa tiloissa haluttaisiin tehdä asioita.

Hanketta ohjaa heidän mielestään halu tehdä uudessa sairaalassa asioita eri tavalla. Tulevaisuuden toimintamallit vetävät suunnittelua.

– Paljon on tulossa toiminnallisia muutoksia ja näe, että hanketta johdetaan päämäärätietoisesti niitä kohti. Hankkeelle asetetuista tavoitteista ei helposti livetä, eikä todellakaan mennä helpoimman kautta, Karjalainen sanoo.

Jäntin mielestä uusi sairaala on nimensä mukainen.

– Tässä oikeasti halutaan tehdä tulevaisuuden sairaalaa, eikä toistaa sitä samaa vanhaa.