Uniikki robotiikkaan perustuva annosjakelija pystyy huolehtimaan uudessa sairaalassa tuhannen potilaan lääkkeiden jakamisesta päivittäin.
Kolme italialaisrekkaa parkkeerasi huhtikuussa rakennustyömaalle ja purki uuteen sairaalaan annosjakelijan – tuttavallisemmin Unton – laitteiston B-talon toiseen maanalaiseen kerrokseen. Laitteet asennettiin keväällä, ja kesän aikana jakeluun käytettävät putkipostiasemat on asennettu. Tällä hetkellä Untoa testataan, jotta se vastaa teknisesti OYSin ja viranomaisten vaatimuksia.
Tavoitteena on, että Unto on käytössä, kun ensimmäiset vuodeosastot muuttavat A-taloon, kertoo projektipäällikkö, proviisori Jaakko Mustakallio UUTE-ohjelmasta.
– Untossa on kahdeksan erillistä laitetta. Kolmella niistä tehdään lääkepusseja alkuperäispakkauksista ja viidellä laitteella valmistetaan potilaskohtaisia annoksia. Toimintaa voidaan tarvittaessa suurentaa tai pienentää, Jaakko Mustakallio kertoo.
Lääkeannostelija palvelee koko sairaalaa, se tuottaa aikanaan tuhat päivittäistä lääkeannosta. Siitä hyötyy tulevaisuudessa myös esimerkiksi Oulun kaupunginsairaala ja kenties myös isot hoivayksiköt.
– Euroopassa ja Yhdysvalloissa vastaavia laitteita on yleisesti käytössä. Suomessa vastaavanlainen palvelu on käytössä vain Jyväskylässä, mutta OYSin Unto on uniikki Suomen mittakaavassa.
Osa kokonaisuutta
Unto on osa katkeamattoman lääkehoidon kehittämistä. Se on miljoonainvestointi, jonka perustelut ovat merkittävät. Unton avulla lääkehoidon kaikki vaiheet ovat jäljitettävissä ja inhimillisen virheen mahdollisuutta voidaan minimoida.
Tutkimusten mukaan toiminta tehostuu, sillä annostelu voidaan tuottaa paljon pienemmällä henkilömäärällä kuin nykyisin. Nyt jakelu on käsityötä ja tehdään jokaisessa yksikössä erikseen ja silti täsmälleen samalla tavalla.
– Voimme helpottaa hoitohenkilöstön työtaakkaa merkittävästi keskittämällä lääkejakelun robotille. Näin vapautetaan hoitajien ja osastofarmaseuttien työpanosta muuhun työhön merkittävästi.
Unto aktivoituu annosjakeluun, kun potilas siirtyy esimerkiksi päivystyksestä vuodeosastolle ja hänen lääkelistansa on ajantasaistettu.
– Esko-potilastietojärjestelmän lääkelista toimii tilauksena, ja lääkelistan ajantasaistaminen toimii automaattisena tilauksen vahvistuksena. Hoitajien ei tarvitse enää tehdä erillisiä tilauksia eikä huolehtia potilaan päivittäisannoksista.
Unton avulla potilasturvallisuus paranee. Tutkimusten mukaan lääkitysvirheet pienenevät merkittävästi. Mustakallion mukaan turvallisuus paranee myös siksi, että kirjaamiskäytännöt uudistuvat sähköisiksi eikä erillisiä käsin kirjaamisia enää tehdä.
– Eikä unohtaa voi sitäkään, että robotiikka poistaa farmaseuteilta ja hoitajilta ison ergonomisen haasteen, jos ajatellaan vaikkapa päivittäistä läpipainopakkausten käsittelyä.
Työtä riittää
Unton käyttöönottoa tehdään tällä hetkellä viiden henkilön ryhmällä. Anna-Kaisa Heikkinen ja Mari Ainasoja huolehtivat laitteen käyttöönotosta sekä testauksesta pääkäyttäjän roolissa. Katja Knuuti vastaa katkeamattoman lääkehoitoprosessin kokonaisuuden kehittämisestä ja Tarja Maalismaa toimii tietojärjestelmäasiantuntijana lääkehoidon projektien osalta.
Unton testauksen ohella Esko-potilastietojärjestelmän ja Unton ohjelmistojen yhteensovittaminen etenee kiivaasti. Tehovalvontapotilaat hyötyvät palvelusta myös, mutta Tehon tietojärjestelmien yhdistäminen Untoon valmistellaan Esko-integraation jälkeen.
Lääkehoidolle on hankittu varastonhallintajärjestelmä, jolla ohjataan älylääkekaappeja ja osastojen lääkevarastoja.
– Unto toimittaa yksiköille myös yksittäisiä lääkkeitä. Jatkossa voimme lähettää yksittäisiä lääkkeitä pussissa, jolloin varastotilan tarve ja hävikki vähenee. Erikoisempia lääkkeitä toimitetaan juuri sen verran, kun yksikkö niitä tarvitsee.
Älylääkekaappien ja lääkevarastojen lääkekulutus kirjataan sähköisesti, jolloin valikoiman täydennykset voidaan tehdä automaattisesti apteekin täyttöpalvelun avulla.