Teknologiaa hyödynnetään uudessa sairaalassa monipuolisesti, mutta sitä liikaa korostamatta. Tarkoitus on varmistaa sujuva toiminta ja työntekijöiden turvallisuus.
Yhteispelillä-juttusarja esittelee työntekijöitä OYS2030-hankkeen takana. Uusi sairaala rakentuu moniammatillisena yhteistyönä, jossa jokaisen työntekijän panos on tärkeä.
– Maailman älykkäin sairaala ei tarkoita, että sairaala on kuorrutettu teknologialla. Kaikkien ratkaisujen pitää jotenkin auttaa hoitotyön onnistumista ja olla turvaamassa toimintoja. Olemme onnistuneet, jos teknologian merkitys ei korostu, vaan se tukee potilaan kulkua läpi hoitopolun ja hoitotyön tekemistä sairaalassa.
Näin kuvailee teknologian roolia OYS 2030 -hankkeen ICT-projektipäällikkö Miika Suomela, joka vetää allianssien yhteistä noin 15 hengen ICT-ryhmää. Ryhmän vastuulla on talotekniikan tietojärjestelmät, jotka asennetaan rakentamisen aikana kiinteästi.
– Erityisesti turvajärjestelmät ovat osa-aluettani. Olen yhdyshenkilö talotekniikkatoimijoiden, rakentamisen, sähköpuolen suunnittelijoiden ja tietohallinnon kanssa.
Suomela luettelee toimintoja, joissa uutta teknologiaa tullaan hyödyntämään:
– Olosuhdeseuranta-, paloilmoitin-, henkilöturva-, hoitajakutsu-, valvontakamera-, kulunvalvonta- ja InfoTV/IPTV-järjestelmät. Uuteen sairaalaan tulee valtava määrä sähköisiä lukkoja muun muassa kiintokalusteisiin, pukukaappeihin, lääkehuoneisiin ja asiakkaiden käytössä oleviin lokeroihin.
Toiminnan sujuvuus ja työturvallisuus keskiössä
Sähköinen tekniikka tarvitsee toimiakseen sähköä ja toimivia yhteyksiä. Siksi kaikessa suunnittelussa on otettu huomioon sähkön varmentaminen. Tärkeimmät tietojärjestelmät ovat varavoiman varassa.
– Pääosa järjestelmistä on sellaisia, että ne toimivat meidän omasta konesalista käsin. Ne toimivat, vaikka talon ulkopuolella olisi tietoliikennekatkoksia. Varmistetun sähkön varassa on myös sellaisia järjestelmiä, jotka eivät ole kriittisiä hoidollisia laitteita, mutta ovat kuitenkin toiminnalle kriittisiä, kuvailee Suomela.
Toiminnan sujuvuus ja henkilökunnan työturvallisuuden parantaminen ovat keskeinen asia teknologisia ratkaisuja suunniteltaessa. Merkittävä uudistus henkilökunnan työturvallisuuden kannalta onkin se, että uuteen sairaalaan tulee koko uudisrakennuksen kattava paikantava henkilöturvajärjestelmä.
– Jokaisella hoitajalla on mukanaan hoitajakutsujärjestelmän painike, jolla voi kutsua apua paikalle tarvittaessa. Se lisää työturvallisuutta, hän sanoo.
Kulkuoikeuksia on tarkoitus yksinkertaistaa siten, että esimerkiksi työntekijät pääsevät yhden lätkän avulla kulkemaan kaikista niistä ovista, joista tarvitsee. Sama lätkä toimii myös pukukaappien ja lääkehuoneiden lääkekaappien avaamiseen määriteltyjen oikeuksien mukaisesti, eikä avaimia tarvita erikseen.
Palavereita ja suunnittelua
Aikoinaan automaatioinsinööriksi valmistunut Miika Suomela tuli OYS 2030 -hankkeeseen mukaan noin neljä vuotta sitten. Häntä kiinnosti uuden rakentaminen ja iso sairaalahanke. Työpäivät täyttyvät pitkälti palavereista eri toimijoiden kanssa.
– Käymme ratkaisuja läpi ja tarkennamme suunnittelua. Juuri nyt on paljon luovutusvaiheen suunnitteluun liittyviä asioita, sillä E-talo eli sädehoitotalo otetaan käyttöön keväällä. Myös F-talon suunnittelu on alkanut pyöriä. Samalla kun sen tilasuunnittelu etenee, saamme edistettyä järjestelmäsuunnittelua.
Suomelan mukaan alliansseissa on valtavasti tietotaitoa, joka pitää vain kanavoida oikein. Hän mainitsee myös järjestelmien väliset rajapinnat, joita pitäisi hyödyntää.
– Jos esimerkiksi lääkejääkaapin lämpötila nousee jossain liikaa, siitä tulee kyllä tieto kiinteistövalvomoon. Tieto olisi hyvä mennä myös sinne osastolle, että he käyvät tarkistamassa, onko jääkaapin ovi kiinni. Muun muassa tällaisia tiedonkulkuasioita ja järjestelmien keskustelevuutta me suunnittelemme.
Työ sairaalahankkeessa on haastavaa mutta palkitsevaa.
– Kun käyn työmaalla katsomassa malliasennuksia, suunnittelutyö konkretisoituu ja näen, miten palavereissa sovitut ja suunnitellut asiat toimivat käytännössä.
