OYS 2030 -uudistamisohjelman ohjelmajohtaja Kari-Pekka Tampion väitöskirjan tarkoituksena on tuottaa uutta tietoa yhteistoiminnallisten sairaalarakennushankkeiden arvon tuottoon, erityisesti projektin alkuvaiheisiin.
Kari-Pekka Tampio on väitellyt perjantaina 11.11.2022 Oulun yliopiston teknillisessä tiedekunnassa aiheenaan Arvontuoton tehostaminen yhteistoiminnallisen sairaalarakennushankkeen alkuvaiheessa.
Vuodesta 2013 lähtien Oulun yliopistollisen sairaalan uudistamisohjelman ohjelmajohtajana työskennelleelle Tampiolle suuren sairaalarakennushankkeen ominaispiirteet ja haasteet ovat tuttuja.
”Vaikka olen työskennellyt nyt jo kolmen vuosikymmenen verran suurten rakennushankkeiden parissa, ovat sairaalahankkeet jotain aivan ainutlaatuista. Nöyrästi voin todeta, että olen ylpeä siitä, että olen päässyt mukaan näin huikeaan suurhankkeeseen, jolla on vaikutuksia niin yhteiskunnallisesti kuin erityisesti paikallisesti ihmisten jokapäiväiseen arkeen,” Tampio toteaa.
”Rakentamalla huippumodernit turvalliset, terveelliset ja viihtyisät tilat luomme puitteet yliopistollisen sairaalan toiminnalle – sairaanhoitopalveluille, tutkimukselle, kehitykselle ja opetukselle – pitkälle tulevaisuuteen. Ilman uudistamisohjelman laajaa sidosryhmäverkoston asiantuntemusta ja työpanosta se ei olisi ollut mahdollista. Haluankin kiittää kaikkia mukana olleita ja yhä mukana olevia sidosryhmiä heidän arvokkaasta panoksestaan sairaalamme uusien toimintamallien ja niiden vaatimusten mukaisten tilojen, laitteiden sekä järjestelmien kehittämiseen, suunnitteluun ja toteutukseen.”
”Erityisesti haluan kiittää Aino-Liisa Oukkaa ja Juha Korpelaista siitä, että he työnantajan edustajina rohkaisivat minua lähtemään tälle tutkimusmatkalle. Muistan elävästi, kun Aino-Liisa totesi minulle, kun kysyin mahdollisuudesta lähteä väitöskirjatutkimukseen, että ”onhan se nyt ihme, jos ei tällaisesta suurhankkeesta tehdä tutkimusta – tämähän on yliopistosairaala, jossa tutkimus on tärkeä osa sairaalan toimintojen ja palvelujen kehittämistä.”
Tampio painottaa, että sairaalahanke ei ole vain seinien rakentamista, vaan terveydenhuoltoalan kehittäminen – osana kansallisesti merkittäviä strategisia tavoitteita – koostuu usein suurista julkisista rakennushankkeista. Niihin liittyy suuria investointeja ja merkittäviä muutoksia ja vaikutuksia vakiintuneisiin hyvinvointijärjestelmiin. ”Sairaalahankkeiden monimutkaisuudesta johtuen niiden tiedetään olevan erittäin vaikeasti johdettavissa, jopa siinä määrin, että monimutkaisuus on ratkaisevassa roolissa määritettäessä, onnistuvatko vai epäonnistuvatko hankkeet asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa,” Tampio summaa väitöslektiossaan.
Laadullista lähestymistapaa ja tapaustutkimusmetodologiaa hyödyntävässä tutkimuksessa tunnistetaan, että sairaalarakennusprojektien alkuvaiheen suunnittelun ja hallinnan järjestelmälliset prosessit puuttuvat. Systemaattisempi ja kattavampi prosessi voisi auttaa projektien omistajia ja hankkeen sidosryhmiä määrittelemään tavoitteensa ja vaatimuksensa tarkemmin niin, että arvo-odotukset ja toteutuskonseptit sekä arvonluonnin onnistumiseen tarvittavat resurssit ja taidot voidaan määritellä jo varhaisessa vaiheessa hankkeita.
