On tiistaiaamu, kellon tullessa täsmälleen 8.00 kajahtaa OYS 2030 -ohjelman projektitoimistolla kokoushuoneen kaiuttimista hankeväelle tuttu ääni: ”Aloitellaan allianssien viikonavausta, ryhmänvetäjille vanhat tutut pelisäännöt…” Alkamassa on yksi ohjelman viikkorutiineista. Seuraavan puolituntisen aikana käydään tiivis katsaus edellisellä viikolla tehtyihin päätöksiin ja tulevan viikon tavoitteisiin.

Tiedonvaihtoa tarvitaan, sillä uuden sairaalan työmaalla huhkii tällä hetkellä rinta rinnan kaksi allianssia, ja suunnittelutyötä tekee reilu sata suunnittelijaa eri puolilla Suomea. Kaikki tähtäävät yhteiseen päämäärään, eli ovat – allianssitermejä käyttäen – samassa veneessä.

”Allianssimallissa tilaaja valitsee jo suunnitteluvaiheessa keskeiset sopimuskumppanit mukaan hankkeeseen. Osapuolet muodostavat yhteisen organisaation, jolle sovitaan yhdessä oma johtamisjärjestelmä. Allianssi onkin monella tapaa kuin mikä tahansa oikea yritys tai organisaatio”, ohjelmajohtaja Kari-Pekka Tampio avaa allianssimallin ideaa.

Allianssimallin sanotaan usein sopivan vaativiin ja suuriin hankkeisiin – sellaisiin, joihin sisältyy riskejä ja epävarmuuksia. ”Tämän kokoisessa hankkeessa ainoa mikä on pysyvää, on jatkuva muutos. Perinteisemmissä urakkamuodoissa toteutusratkaisut ja sen myötä kustannukset lyödään lukkoon usein suhteellisen aikaisessa vaiheessa, mikä osaltaan vie mahdollisuuksia hankkeen kehittämiseltä. Meillä suunnittelua tehdään jatkuvasti hankkeen edetessä”.

Jotain uuden sairaalan rakennusurakan kokoluokasta kertoo, että sairaalan päärakennuksen työmaalla työskentelee parhaimmillaan ei vain yhtä, vaan kolme eri allianssia. A-rakennuksen allianssiin kuuluvat sairaanhoitopiirin lisäksi NCC Suomi Oy, Aro Systems Oy, Siemens Osakeyhtiö sekä suunnittelusta ja rakennuttamisen asiantuntijatehtävistä vastaava Tierna-ryhmä, johon kuuluvat A-insinöörit Oy, Granlund Oy sekä arkkitehtitoimisto Tähti-set, Lukkaroinen arkkitehdit Oy ja UKI-arkkitehdit Oy.

Vastaavasti B-rakennuksen allianssiin kuuluvat sairaanhoitopiiri, Skanska Talonrakennus Oy, Caverion Suomi Oy ja Siemens Osakeyhtiö, suunnittelijat ovat molemmissa hankkeissa samat.

Tulevaisuudessa A- ja B-allianssit saavat rinnalleen myös C-talon rakentamisesta vastaavan konsortion, johon on jo valittu päätoteuttajaksi NCC. Päätoteuttaja hankkii mukaan muut osapuolet. ”Oman mielenkiintoisen haasteen tuo se, kuinka C-talon suunnittelijat ja talotekniikkaurakoitsijat saadaan toimimaan allianssimallin mukaisesti, hankkeen parhaaksi”, Tampio toteaa.

Riskit ja hyödyt jaetaan yhdessä

Valtavassa hankkeessa myös kustannukset ovat luonnollisesti suurennuslasin alla. Kuten allianssihankkeissa on tapana, myös OYS:n hankkeissa tavoitekustannus muodostetaan hankkeen kehitysvaiheen aikana, yhteistyössä allianssikumppaneiden kanssa. ”Uskomme, että kun pääsemme aikaisessa vaiheessa sopimaan keinoista ja pelisäännöistä, joiden avulla voimme yhdessä hankkeen toteuttaa, voimme luottaa siihen, että osapuolet ovat sitoutuneet asetettuihin tavoitteisiin”, Tampio toteaa.

B-rakennuksen allianssia luotsaava projektipäällikkö Markus Pöllä on Tampion kanssa samoilla linjoilla. ”Allianssissa on asetettu yhteisesti avaintulosalueet, joita mitataan koko hankkeen ajan. Esimerkiksi B-rakennuksen allianssissa avaintulosalueita ovat turvallisuus, tuottavuus ja laatu. Näissä onnistumisesta palkitaan palveluntuottajia bonuksilla, mutta epäonnistuminen voi toisaalta johtaa sanktioihin.
Allianssimallissa korostuukin, että kaikki osapuolet voittavat tai häviävät yhdessä”.

A-allianssin projektipäällikön Pekka Jokelan mukaan allianssimallista puuttuu perinteinen vastakkainasettelu. ”Vaikka kerrokset nousevat vauhdilla, myös muutoksia tulee koko ajan. Esimerkiksi koronaepidemia on tuonut muutostarpeita, joita ei ole osattu kehitysvaiheessa ennakoida. Jos kaikki muutokset vaatisivat muodolliset tarjoukset, neuvottelut ja tilaukset, niihin kuluisi paljon aikaa ja energiaa”.

”Toki muutokset pitää arvioida ja hinnoitella allianssissakin, mutta se tehdään aivan eri hengessä kuin tavanomaisessa urakassa. Allianssin idea on miettiä ja kehittää hanketta yhdessä, pitäen kuitenkin tavoitekustannus koko ajan mielessä”.

Myös yhteistyö allianssien välillä toimii molempien projektipäälliköiden mukaan hyvin. ”Mielestäni molempien allianssien tinkimätön työturvallisuustyö on luonut hyvän pohjan hankkeiden päivittäiselle yhteistyölle. Kun suhteellisen ahtaalla tontilla rakennetaan kahta korkeaa rakennusta yhtäaikaisesti, on yhteistyön oltava joka tasolla hyvää, jotta voidaan varmistaa turvallinen työskentely kaikille työmaalla työskenteleville”, Markus Pöllä summaa.

Yhteistoiminta edellytyksenä

Palataan takaisin projektitoimiston pöydän ääreen. Viikonavaus on yksi esimerkki niistä lukuisista kokouksista ja työpajoista, joiden avulla tietoa toimijoiden välillä jaetaan. Yhteistoiminta ja vuorovaikutus ovatkin allianssissa toimimisen perusedellytyksiä. Niitä hyödyntämällä saadaan kaikkien osaaminen ja kokemus palvelemaan asetettuja tavoitteita.

”Konkreettisesti tämän huomaa siinä, että yhteisen ongelman ratkaisun tai eri suunnitteluratkaisujen vaihtoehtovertailun jälkeen se omasta mielestä alun perin ”paras” ratkaisu onkin löytänyt voittajan”, Pöllä kertoo.

Vaikka koronalla on ollut toistaiseksi hankkeeseen vain vähäisiä vaikutuksia, näkyvät esimerkiksi etätyösuositukset myös hankeväen arjessa. Esimerkiksi kesällä valmistunutta uutta Big Room -tilaa ei ole pystytty hyödyntämään täysipainoisesti. ”Tosin etätyöskentelyssäkin on pystytty koko ajan kehittämään toimintaa yhteistoiminnallisempaan suuntaan,” Pöllä kertoo.