Etusivu > Ajankohtaista >

Entistä sujuvampi päivystys

Entistä sujuvampi päivystys

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin

Uusi sairaala rakentuu pala palalta. Uusi yhteispäivystys tulee B-talon ensimmäiseen kerrokseen. Fyysisesti iso muutos on se, että lasten ja aikuisten päivystys tulevat sijaitsemaan lähellä toisiaan, kun tällä hetkellä ne sijaitsevat eri rakennuksissa. Myös kuvantaminen tulee samaan kerrokseen päivystysten kanssa.

”Uudessa päivystyksessä potilas pääsee heti tarkemmin oikeaan hoitoon, kun molemmat päivystykset sijaitsevat lähellä toisiaan”, sanoo päivystyskeskuksen johtaja Matti Martikainen.

Yhteispäivystyksen osastonhoitaja Petteri Piispanen sanoo, että uudessa sairaalassa toiminnot on keskitetty paremmin.

”Sairaalan kuumien toimintojen ollessa lähekkäin sairaalassa, välimatkat lyhenevät selvästi. On tärkeää, että kriittisimmät toiminnot ovat lähekkäin: ei tarvitse mennä kuin kerros tai pari ylöspäin eikä tarvitse lähteä kävelemään pitkin käytäviä mahdollisesti huonokuntoisen potilaan kanssa”, Piispanen sanoo.

Tärkeäksi asiaksi nostetaan myös ambulanssilla tulevien potilaiden tilanne. Nykyisin ambulanssit parkkeeraavat ulos katoksen alle, mutta uudessa sairaalassa on ambulanssihalli, joten potilas pääsee esimerkiksi päivystykseen sisäkautta. Iso merkitys on myös helikopterikentän sijainnilla.

”Helikopterikenttä on uuden sairaalan katolla. Hätätilapotilaat saadaan siten joustavammin sairaalaan. Kenttä on nyt muutaman sadan metrin päässä, ja ambulanssipotilaat tuodaan ambulanssilla päivystykseen. Helikopteri voi uudessa sairaalassa laskeutua suoraan katolle ja potilas saadaan suoraan hissillä hoitopaikkaan. Tämä nopeuttaa huomattavasti hätätilapotilaiden hoitoon pääsyä ja tulee lisäämään helikopterikuljetuksia”, Martikainen kertoo.

Tietosuoja ja yksityisyys paranevat

Uuden päivystyksen isoimpia muutoksia on potilaspaikat, joissa on otettu tarkemmin huomioon potilaan yksityisyys ja tietosuoja.

”Nykyisessä päivystyksessä ei ole seurantatiloja, joten se asia tulee muuttumaan. Olemme saaneet palautetta siitä, että potilaan omainen ei voi olla läheisensä luona. Uskon, että uudessa rakennejärjestelyssä tämä on helpommin toteutettavissa”, sanoo Martikainen.

Piispanen nostaa esiin, että yhden hengen huoneissa on helpompi hoitaa eristyspotilaita.

”Pystymme hoitamaan esimerkiksi pisaraeristyspotilaat omilla potilaspaikoilla ja se lisää tilojen monikäyttöisyyttä. Ne eivät ole tiettyyn toimintaan suunniteltuja. Tilojen monikäyttöisyys näkyy jo siinä, että ne ovat yhden hengen huoneita”, sanoo Piispanen.

Työntekijöiden työpisteet tulevat olemaan seurantojen yhteydessä. Työntekijät ovat näin konkreettisesti enemmän läsnä potilaita. Päivystyksen vastuuyksikköpäällikkö Maarit Willman korostaa, että etenkin paaripotilaiden tilanne paranee huomattavasti.

”Nyt potilaat ovat verhojen välissä kahdessa isossa seurantatilassa, jotka ovat potilaan näkökulmasta levottomia jatkuvan potilasliikenteen ja erilaisten seurantalaitteiden vuoksi. Uskon, että tulevaisuudessa potilaan näkökulmasta on rauhallisempaa, koska potilaat sijoitetaan pääsääntöisesti yhden hengen ’loosseihin’”, Willman sanoo.

Tulevaisuudessa käveleville ja paaripotilaille tulee olemaan omat tilansa.

”Uusissa tiloissa on huomattavasti isompi ja yhtenäisempi hoitohuone hätätilapotilaille. Sillä on iso merkitys, että huoneessa mahtuu tekemään töitä”, korostaa Willman.

Yksi uuden sairaalan teemoista on muuntojoustavuus. Avohoitotyön johtaja Eila Alavahtola kertoo, että niin sanottujen kävelevien potilaiden alue voidaan tarvittaessa ottaa paaripotilaiden käyttöön, jos tulisi esimerkiksi suuronnettomuustilanne.

”Potilaan prosessi paranee siinäkin mielessä, että jos kävisi niin, että potilasta hoitanut lääkäri vaihtuisi, hoitaja pysyy samana. Uudessa sairaalassa sama hoitaja hoitaa potilaansa vuoronsa alusta loppuun, riippumatta lääkäristä. Potilaan hoidon prosessi tulee olemaan ehjempi”, sanoo palvelupäällikkö Reetta Rounaja.

Kaiken keskiössä päivystyksellistä hoitoa vaativat potilaat

Martikainen painottaa, että uuden sairaalan myötä päivystyksen ydin asia ei muutu: päivystyshoidossa hoidetaan vain päivystyshoitoa tarvitsevat potilaat.

”Osaamiskeskuksen johtajana todella toivon, että se muuttuu siihen suuntaan. Hyvinvointialueen aloittaessa sen pitäisi pystyä vastamaan kansalaisten huutoon, heidän tulisi saada terveyspalveluja paremmin. Potilaita menee terveyskeskuksiin, ja jos aikoja ei ole antaa, ne muuttuvat päivystyksellisiksi ja tämä näkyy päivystyksessä. Ongelmia alkaa tulla tilojen kanssa. Tässä ei pelkästään kehitetä päivystystä, vaan kansalaisten kokonaishoidon saatavuus hyvinvointialueella pitää olla matkassa. Sote-keskuksiin pitää saada myös kiirevastaanottoa, se vähentää painetta päivystykseen”, Martikainen sanoo.

Päivystykseen tulevan potilaan sairaus tai vammautuminen on sellainen, että hän ei pysty odottamaan ensimmäiseen arkipäivään.

”Päivystykset ovat entistä enemmän vain niille potilaille, jotka oikeasti tarvitsevat päivystyksellistä hoitoa. Nyt se on mennyt niin, että meillä on paljon muitakin potilaita seassa. Päivystys on ollut ylivuotopaikka ja siitä pitää päästä pois”, Martikainen korostaa.

Päivystyksen potilasmäärät vaihtelevat, mutta kiireisenä viikonloppuna potilaita voi olla jopa 300 yhtenä päivänä. Tärkeää olisi, että päivystyksen potilas olisi päivystyksessä vain sen aikaa, kun asia olisi hoidettu.

”Monesti käy niin, että potilas on päivystyksellisesti valmis, mutta mihinkään ei potilasta saada. Koko ajan tulee uusia potilaita ja päivystys omanlaisensa pato, joka täyttyy”, sanoo Martikainen.

Samalla väestö vanhenee ja päivystyksellisen hoidon tarve lisääntyy.

”Päivystyspotilaita on enemmän tulevaisuudessa. Se taas ei ole yksistään paine tähän päivystykseen, vaan asiaa täytyy ajatella laajemmin. Tulee olemaan digi- ja etähoitoja, joiden ansiosta potilaan ei välttämättä tarvitse lähteä päivystykseen. Potilaan läpimenoaika tulee olemaan nopeampi. Jos potilaita tulee enemmän, myllyn pitää pyöriä tehokkaammin. Potilasvalinnan tulee olla oikeanlainen”, sanoo Martikainen.

Hän korostaa, että myös päivystyksen muiden tukipalveluiden, esimerkiksi kuvantamisen, tulee toimia tehokkaasti.

”Niitä on pyritty huomioimaan uudessa rakennuksessa niin, että toiminnot olisivat sujuvia”, Martikainen kertoo.

Työmaakuulumiset vko 48/2022

Terveiset uuden sairaalan työmaalta! A-rakennus on saanut …

Lue lisää..

Oulun uuden yliopistosairaalan synnytystoiminnan suunnittelussa on menty perhekeskeisyys edellä

Uuden sairaalan myötä synnyttäjät ja synnytystoiminta siirtyvät …

Lue lisää..

Työmaakuulumiset vko 47/2022

Terveiset uuden sairaalan työmaalta, viimeisiä marraskuisia päiviä …

Lue lisää..