Etusivu > Ajankohtaista >

Esteettömyys on kaikkien asia

Esteettömyys on kaikkien asia

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin

Sairaalarakennukset voivat monen mielestä olla sokkeloisia paikkoja, kaikkine käytävineen ja tunneleineen. Oulun yliopistollisen sairaalan nykyiset tilat ja rakennukset ovat laajalla alueella. Käytäviä nykyisessä sairaalassa on liki 40 kilometriä ja kerroksia vain muutamia. Uuden sairaalakokonaisuuden rakentuessa vanhan viereen, on heti huomattavissa selkeä ero: uusi sairaala on kaiken kaikkiaan 12 kerrosta korkea.

”Tässä näkyy selkeästi vierekkäin eri aikakauden sairaalasuunnittelun rakenteet”, sanoo arkkitehti Raija-Liisa Miesmaa.

Miesmaalla on yli 25 vuoden kokemus sairaalarakennusten ja terveydenhuollon kohteiden suunnittelusta. Hänen mukaansa ajatus esteettömyydestä on muuttunut laajasti vuosikymmenten aikana. Ennen ajateltiin esteettömyyttä esimerkiksi ainoastaan pyörätuolia käyttävien henkilöiden kautta.

”Nykyään tiedetään, että esteettömyys on kaikkien asia. Joku voi olla lyhyt tai joku on voinut tulla sairaalaan kaihin takia eikä sen takia näe kunnolla. Kaikilla meillä on ainakin jossain vaiheessa elämää asioita, jotka vaikuttavat esteettömyyteen”, Miesmaa korostaa.

Kompakti sairaala mahdollistaa esteettömyyden

Esteettömyyden kannalta on olennaista, että uusi sairaalakokonaisuus on kompakti eikä pitkiä käytäviä ole. Kaikki rakentuu sen ympärille, että hissillä pääsee helposti kerroksesta toiseen.

”Korkeassa rakennuksessa toisiinsa liittyvät toiminnot on helppo saada lähelle toisiaan”, Miesmaa kertoo.

Kaikilla rakennuksilla on omat pääsisäänkäynnit, jotka selkeyttävät heti sairaalaan saapumista.

”Toki esteettömyyttä mietitään henkilökunnankin kannalta, mutta pääosassa ovat potilaat ja asiakkaat”, hän sanoo.

Värikoodauksella on helpotettu sairaalassa kulkemista. Esimerkiksi A-rakennus, johon tulee muun muassa tilat lasten ja naisten sairauksien hoitoon, on värikoodattu vihrein värein.

”Sen lisäksi niin sanotuilla hot spoteilla, eli kohdissa missä ihmiset paljon liikkuvat, on kulkemista helpottamassa erilaista, kiinteästi sijoitettua taidetta. Se auttaa muistamaan tiloja”, Miesmaa sanoo.

Arkkitehti Raija-Liisa Miesmaa esittelee A-rakennuksen infon läheisyydessä olevaa inva-vessaa. Esimerkiksi peili on sijoiteltu tarpeeksi alas, jotta pyörätuolia käyttäväkin näkee.

Kullakin sairaalan kerroksella on oma graafinen kerrosilme, joka on yhteensopiva kyseisen rakennuksen teema- ja kerrosvärin, esimerkiksi A-rakennuksen vihreän värin kanssa.

Sairaalan sisätiloissa esteettömyyden kannalta tärkeää on pohjaratkaisun selkeys. Miesmaa kertoo, että uuden sairaalan hissit ovat keskeisillä paikoilla. Tämän lisäksi käytävät ovat selkeitä, suoria sekä tarpeeksi leveitä.

”On tärkeää, että asiakas pystyy kulkemaan sairaalassa itsenäisesti. Näkövammaisia auttaa hissien ääniopastus ja pistekirjoitus esimerkiksi wc:n opasteissa”, Miesmaa kertoo esimerkkejä.

Uudessa sairaalassa on myös induktiosilmukoita keskeisimmillä paikoilla. Induktiosilmukka on kuulokojetta käyttävän lisäapuväline, joka siirtää äänen silmukassa syntyvän magneettikentän välityksellä langattomasti suoraan kuulolaitteen puhelinkelaan, ja sitä voidaan kuunnella kuulokojeen T-ohjelmalla.

Mukana iso joukko arkkitehtejä

Kokenut arkkitehti kertoo, että esteettömyys on nykyään kaiken rakentamisen suunnittelun lähtökohta. Uutta sairaalaa on suunnitellut ja suunnittelee kolme arkkitehtitoimistoa: UKI Arkkitehdit Oy, Arkkitehtitoimisto Tähti-Set Oy sekä Lukkaroinen Arkkitehdit Oy. Miesmaa kertoo, että uutta sairaalaa on ollut suunnittelemassa kymmeniä arkkitehtejä.

”Meillä on kolmen toimiston kesken hyvä yhteistyö. Olemme tehneet tätä projektia monta vuotta yhdessä ja työtä riittää vielä”, Miesmaa kertoo.

Apuna suunnittelussa on käytetty UKI Arkkitehtien kehittelemää vuorovaikutteista VALO-suunnittelumenetelmää, jossa rakennuksen tulevat käyttäjät viedään ennen rakentamisen aloittamista cave-virtuaalitilaan rakennuksen luonnollisen kokoiseen malliin suunnittelun eri vaiheissa.

”Tässä vaiheessa saamme arvokasta tietoa tilan käyttäjiltä ja kokemusasiantuntijoilta”, hän kertoo.

Miesmaa kertoo, että apuna OYSin uuden sairaalan esteettömyyden suunnittelussa on ollut muun muassa edustajia ja kokemusasiantuntijoita Oulun vammaisneuvostosta.

A-rakennuksen sisääntuloaula, jossa näkyy myös opasteita sekä akvaario, joka vielä odottaa asujiaan.

Opastus tärkeänä osana esteettömyyttä

Kun isoon sairaalarakennukseen saapuu, ovat opastukset iso osa esteettömyyttä. Avaava Oy:n johtava esteettömyysasiantuntija Marjo Kivi kertoo, että esteettömän ja saavutettavan opastuksen suunnittelu alkaa käyttäjien moninaisuuden ymmärtämisestä.

”Halutaan tietysti, että opasteet palvelevat mahdollisimman moninaista käyttäjäkuntaa”, Kivi pohjustaa.

Kivi nostaa esiin esimerkiksi liikuntaesteiset ihmiset, ikääntyneet, näkövammaiset, kehitysvammaiset sekä kieltä osaamattomat.

”Esimerkiksi opastuksissa olevat symbolit auttavat kieltä osaamattomia, lapsia ja kehitysvammaisia”, Kivi kertoo.

”Täytyy sanoa, että en tiedä yhtäkään kohdetta, jota varten olisi suunniteltu näin paljon symboleita kuin OYSin uudelle sairaalalle”, hän jatkaa naurahtaen.

Pääsääntöisesti uuden sairaalan opastukset ovat suomen kielellä, mutta esimerkiksi päivystyksen ja synnytyksen opasteissa on teksti myös englanniksi.

WC:n opasteissa on tekstin ja symbolien lisäksi pistekirjoitusta.

Projektipäällikkö Heli Huhtala kertoo, että kun yhteistyö Avaavan kanssa alkoi, ensimmäisenä työn alla oli opastuksen konseptisuunnittelu.

”Jokaiselle rakennukselle on perusperiaatteet, jotka ovat opastuksen lähtökohtina. Ajatuksena on siis se, että kirjaimella ja värillä pystytään liikkumaan OYSin sairaalarakennuksessa. Joka paikassa ei tarvitse kertoa yksiköiden nimiä opasteissa”, Huhtala kertoo.

Kivi painottaa, että kun opasteet perustuvat kirjaimeen ja numeroon, eikä esimerkiksi yksikön nimeen, selkeyttää sekin omalta osaltaan kulkemista.

”Opasteiden määrää ja informaatiomassaa vähentää asiakkaiden opastaminen auloihin. Jos asiakkaan kuuluu mennä aulaan nimeltä A51, täytyy hänen mennä A-rakennuksen viidenteen kerrokseen. Tällainen logiikka tukee opastuksen selkeyttä, sanoo Kivi.

Konseptin pohjalta syntyi liki parisataa sivuinen manuaali. Se sisältää muun muassa opastamisen logiikan kuvauksen ja ohjeet erilaisten opastetyyppien toteuttamiseen.

”Manuaalissa on kaikki yksityiskohdat opastuksista väreineen ja materiaaleineen”, kertoo Huhtala.

Samalla logiikalla läpi sairaalan

Opastusjärjestelmän tavoitteena on yhteneväisyys läpi sairaalan. Huomiota on kiinnitetty esimerkiksi värien tummuuskontrasteihin, kirjaintyypin selkeyteen ja kokoon sekä opasteiden kokoihin ja sijoitteluun.

”Opasteiden kokoihin vaikuttaa olennaisesti tilan koko”, opaste- ja kalustekoordinaattori Henry Kosunen kertoo.

Esteettömyyttä tukee myös lattiassa olevat kohoraidat sekä äänimajakat. Äänimajakat ovat heikkonäköisille ja sokeille tarkoitettuja opasteita. Äänimajakoita asennetaan paikkoihin, jotka on tärkeää löytää, kuten uudella sairaalalla esimerkiksi pääsisäänkäynnistä infoon ja hisseille. Äänimajakka pitää ääntä, jonka avulla näkövammainen henkilö voi suunnistaa sitä kohti.  Kohoraidat taas auttavat valkoista keppiä käyttäviä henkilöitä kulkemaan.

Työmaakuulumiset, vko 4/2023

Tammikuun taittuessa loppuaan kohti näyttää uuden sairaalan …

Lue lisää..

Työmaakuulumiset vko 3/2023

Viikolla 3 A-rakennuksen seinien sisäpuolella töitä paiskittiin …

Lue lisää..

Työmaakuulumiset vko 2/2023

Hyvää alkanutta vuotta OYS 2030 -ohjelman projektitoimistolta. …

Lue lisää..