Etusivu > Ajankohtaista >

Infektiontorjuntaan huomiota ilmanvaihtoratkaisuissa

Infektiontorjuntaan huomiota ilmanvaihtoratkaisuissa

Oulun yliopistollisen sairaalan OYS 2030 -sairaalarakentamisessa turvallisuus on suunnittelun ja rakentamisen lähtökohtana. Ilmanvaihtoratkaisuissa infektiontorjunta on ollut isossa roolissa suunnittelussa.

Hyvällä ilmanvaihdolla vähennetään infektioita. Olennaista sairaalatilojen ilmavaihtoa mietittäessä on, että mikrobit eivät leviä eri tilojen väillä tai tilojen sisällä eivätkä ihmiset – asiakkaat tai henkilöstö – tartuta toisiaan.

”Sairaaloissa hoidetaan sekä sairaita että toisaalta tehdään toimenpiteitä terveille ihmisille. Suunnittelussa on huomioitava, etteivät infektiot leviä sairaista terveisiin”, sanoo varatoimitusjohtaja Jukka Vasara Granlund Oy:stä. Hän toimii OYS 2030 -hankkeessa talotekniikan pääsuunnittelijana.

Uuden OYS:n suunnittelussa on päädytty ratkaisuun, jossa ilmanvaihto on kerroskohtaista. ”Toisin kuin muissa sairaalarakentamisen kohteissa, me emme käytä ilmanvaihtoratkaisuissa kiertoilmaa emmekä pyöriviä lämmöntalteenottojärjestelmiä. Suodatusjärjestelmät ovat korkeatasoisia ja niiden tiiveyteen on vaikutettu suunnittelulla”, kertovat talotekniikan projekti-insinööri Mikko Honkala ja ylläpitopäällikkö Juhani Kettunen OYS 2030 -uudistamisohjelmasta.

Lisäksi painesuhteita ja rakennuksen hetkellistä tulo- ja poistoilmavirtaa mitataan reaaliaikaisesti. Suunnittelussa on huomioitu myös tilapäiset sulkutilat sisäänkäynteihin.

Ilmavirrat tarpeen mukaan

Suunnittelussa on mietitty, missä tiloissa on suurin infektioriski ja kuinka ne ratkaistaan. Tätä kautta ilmavirtoja on mitoitettu tarpeenmukaisesti. Kaikkein puhtaimpia tiloja sairaaloissa ovat esimerkiksi sairaala-apteekit, leikkaussalit ja ilmaeristystilat.

Esimerkiksi leikkaussalissa painesuhteet ovat ylipaineisia suhteessa muihin tiloihin ja ilmanvaihtokertoimet ovat suurempia kuin muissa tiloissa. Lämmöntalteenottona hoitotiloissa on nestekiertoinen järjestelmä ja suodatustasot ovat parempia kuin muissa julkisissa tiloissa. Erityisen puhtaissa tiloissa on käytössä HEPA-suodatus.

Uuden sairaalan joistain osastoista voidaan tehdä tarvittaessa pandemiaosastoja. ”Voimme tehdä tilapäisiä sulkuratkaisuja esimerkiksi yhden kerroksen ilmanvaihdon voi sulkea omakseen”, Jukka Vasara sanoo.

Ilmanvaihdon suunnittelussa järjestelmien ja ilmanjaon periaatteita on käyty läpi myös infektiolääkärin kanssa. ”Koronaepidemian puhkeamisen jälkeen käyttäjät ja suunnittelija arvioivat päivystysosastojen ratkaisut ja prosessit uudelleen. Tämän pohjalta ratkaisuja kehitettiin vastaamaan epidemian kaltaisia tilanteita”, Vasara sanoo.

IV-koneet yhdessä kerroksessa

Sairaalan ilmanvaihtojärjestelmät on jaettu pienempiin osakokonaisuuksiin, jolloin häiriötilanteessa ongelmatkin jakautuvat pienemmälle alueelle. Jokaista leikkaussalia palvelee oma ilmanvaihtokone, jolla pystytään hallitsemaan salin sisäilmaoloja esimerkiksi kosteutta ja lämpötilaa.

IV-koneet sijoittuvat uuden sairaalan A- ja B-talossa yhteen kerrokseen, päivystys-, leikkaus- ja tehohoidon ja vuodeosastojen väliin.

”Kun ilmanvaihtokonehuone on leikkaussalin yläpuolella, kanavat saadaan mahdollisimman lyhyeksi. Kerroksissa 5-10 on kerroskohtaiset ilmanvaihtokoneet. Näin tiloihin ei tule isoja kuiluja ja kanavavedot saadaan mahdollisimman lyhyiksi. OYS:n kaltaisissa tiloissa ilmanvaihtokoneiden sijoittelu mietitään mahdollisimman tarpeenmukaisesti, jotta kuilutilat ja kanavat eivät vie liikaa tilaa ja kanaviston painehäviöt minimoidaan”, Jukka Vasara perustelee.

Energiatehokkaita ratkaisuja

Ilmanvaihtokoneiden valinnoissa on pyritty korkealaatuisiin lämmöntalteenottoratkaisuihin sekä puhaltimien ja pumppujen hyvään taloudellisuuteen. Elinkaarikustannukset ovat olleet merkittävänä valintaperusteena.

”Olemme pyrkineet maksimaaliseen lämmöntalteenoton tehokkuuteen. Ilmavirtoja voidaan säätää toiminnan edellyttämälle tasolle. Ilmanvaihtojärjestelmien säätöjen tarkkuuteen on kiinnitetty huomiota. Ilmanvaihtokoneiden suodattimien paine-ero mitataan reaaliajassa ja paine-eron noustessa yli raja-arvon suodattimet vaihdetaan”, kertoo Juhani Kettunen.

Jukka Vasara lisää, että sairaalan sisällä myös kierrätetään energiaa. ”Esimerkiksi ylilämpöä otetaan talteen ja kierrätetään sinne, missä tarvitaan energiaa”.

Uusi sairaala rakentuu muuntojoustavaksi, jotta tilojen käyttötarkoituksia voidaan tarpeen mukaan muuttaa.
”Muuntojoustavuus toteutuu myös IV-ratkaisuissa. ”Hormeissa on tilavarauksia ylimääräisille kanaville ja IV-konehuoneissa konepaikkoja. Koneissa on varauduttu ilmamäärän lisäämiseen. Esimerkiksi B-rakennuksessa osa potilashuoneista voidaan muuttaa vastaanottohuoneiksi ilman uusia asennustöitä ja laitehankintoja”, Jukka Vasara toteaa.

OYS:n A-rakennukseen sijoittuu 75 ilmanvaihtokonetta ja iv-kanavia rakennetaan 42,2 kilometriä. B-rakennukseen tulee 85 ilmanvaihtokonetta ja noin 40-50 kilometriä kanavia.

OYS Sydämestä muodostuu vihdoin toiminnallinen kokonaisuus uudessa sairaalassa

Uudet tilat tuovat OYS Sydämen henkilöstön yhteen, …

Lue lisää..

OYSin uusi A-rakennus on valmis – alitti hankebudjettinsa liki 25 miljoonalla eurolla

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen aluehallitus hyväksyi A-allianssin taloudellisen loppuselvityksen …

Lue lisää..

Potilaskuljetuksen välimatkat lyhenevät uudessa sairaalassa – potilasturvallisuus paranee

Potilaskuljettajien kuljetusmatkat tulevat lyhenemään tuhansilla kilometreillä vuodessa, …

Lue lisää..