Etusivu > Ajankohtaista >

Tu­le­vai­suu­den te­ho­hoi­dos­sa kun­tou­tus alkaa jo te­ho-osas­tol­ta

Tu­le­vai­suu­den te­ho­hoi­dos­sa kun­tou­tus alkaa jo te­ho-osas­tol­ta

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin

Myös läheisten läsnäolo tehohoidon aikana on huomioitu Ouluun parhaillaan rakennettavassa uudessa sairaalassa nykyistä paremmin.

Kun pohjoissuomalainen ihminen tarvitsee kaikista vaativimman tason sairaanhoitoa, on suuntana todennäköisesti Oulun yliopistollisen sairaalan tehohoitokeskus. Kuten moni muukin sairaalan toiminto, myös teho-osastot muuttavat lähivuosien aikana uusiin tiloihin sairaalan parhaillaan rakentuviin uudisrakennuksiin.

Uudet tilat tulevat tarpeeseen, sillä siinä missä OYSin teho- ja valvontaosastoilla hoidetaan nykytilanteessa vuosittain noin 3700 aikuispotilasta ja noin 1300 lasta tai vauvaa, ennakoidaan potilasmäärien jopa kaksinkertaistuvan joissain potilasryhmissä vuoteen 2040 mennessä. Taustalla vaikuttavat esimerkiksi väestön ikääntyminen, elinajan pidentyminen ja lääketieteen kehittyminen siten, että entistä vaikeammin sairaita potilaita voidaan hoitaa takaisin toimintakykyisiksi. Tilaratkaisujen lisäksi tulevaisuuden tarpeisiin pyritään vastaamaan toimintaa uudistamalla sekä teknologiaa ja automaatiota hyödyntämällä.

Tehohoidon potilaspaikkoja tulee uuteen sairaalaan noin 20 prosenttia nykyistä enemmän. Tilat on myös suunniteltu entistä joustavammaksi erilaisten potilasryhmien tarpeisiin.

”Siinä missä nykytilanteessa esimerkiksi aikuisten ja lasten teho-osastot ovat kaukana toisistaan, kootaan uudessa sairaalassa kaikki tehohoidon osaaminen yhteen kerrokseen. Kaikki potilashuoneet myös soveltuvat potilaiden hoitoon vauvasta vaariin, jolloin tilojen käyttötarkoitusta voidaan muuttaa tarpeen mukaan”, OYSin tehohoitokeskuksen johtaja, ylilääkäri Tero Ala-Kokko kertoo.

Potilashuoneen välittömässä läheisyydessä sijaitseva tila tarjoaa rauhaa ja yksityisyyttä myös osastolla vieraileville läheisille.

Yhden hengen huoneet tukevat toipumista

Tehohoidossa valvotaan, ylläpidetään ja tuetaan vaikeasti sairastuneen tai vammautuneen potilaan elintoimintoja. Suurimpia potilasryhmiä ovat sydän- ja neurokirurgiset tai vaikeaa infektiota sairastavat potilaat. Tehohoitoa voidaan tarvita myös suunnitellusti esimerkiksi ison leikkauksen jälkeen. Yhteistä näille kaikille on, että kuntoutus pitäisi pystyä aloittamaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jo teho-osastolla.

Ala-Kokon mukaan uudet tilat tukevat kuntouttavaa hoitoa. Potilashuoneissa on tilaa liikkua, oma WC ja suihkutila. Osastolla on lisäksi erillinen kuntoutushuone potilaita varten.

”Tehohoidon jälkeen ongelmina toipumisessa voivat olla esimerkiksi vaikea lihasheikkous ja eriasteiset aivotoiminnan häiriöt, esimerkiksi muistin, keskittymiskyvyn ja ajattelun ongelmat. Tällaisten pitkittyneiden oireiden kehittymisen estämiseksi oleellista on tehohoidon aikana aloitettu kuntouttava hoito. Esimerkiksi liikkumattomuus ja vuodelepo sen sijaan lisäävät oireiden riskiä.”

Uuden sairaalan potilashuoneet ovat pääasiassa yhden hengen huoneita, niin myös teho-osastolla.

”Kriittisen sairauden aikana ulkoiset häiriötekijät, kuten monen hengen huoneissa melu tai hätätilanteiden kuuleminen ja näkeminen voivat altistaa potilaan sekavuusoireyhtymälle, mikä puolestaan voi johtaa pitkäaikaiseenkin aivotoiminnan häiriöön. Rauhallinen hoitoympäristö, yöunen varmistaminen ja mahdollisuus fysioterapiaan tai muutoin liikkumiseen omassa huoneessa auttavat estämään oireyhtymän muodostumista. Myös potilaan yksityisyydensuojan säilyminen on ollut tilojen suunnittelussa oleellista”, Ala-Kokko kertoo.

Aina neljän potilashuoneen keskellä on hoitajille ja lääkäreille tarkoitettu tila, josta on hyvä näkyvyys potilashuoneisiin. Ympäristö säilyy rauhallisena, kun esimerkiksi ammattilaiset, tavarat ja osastolla vierailevat omaiset kulkevat kaikki omia, heille suunniteltuja reittejä pitkin.

Rauhallisella ympäristöllä on haluttu vaikuttaa myös sairaalan henkilöstön työhyvinvointiin.

”Yhden hengen huoneiden on todettu parantavan myös henkilöstön työtyytyväisyyttä ja vähentävän henkilökunnan kokemaa stressiä.”

Läheisten läsnäolo huomioon

Potilaan lisäksi myös läheisten läsnäolo on otettu tehohoidon tilojen suunnittelussa nykyistä paremmin huomioon jo huoneiden mitoituksesta lähtien. Kuntouttava ja perhekeskeinen hoitotyön ote vauvasta vaariin on tehohoitokeskuksessa hoitotyön periaate. Tarpeen tullen potilaan vierellä voi esimerkiksi yöpyä, ja tehohoitokerroksesta löytyy muutoinkin viihtyisiä oleskelutiloja keittiöineen ja leikkitiloineen.

”Rauhallisen hoitoympäristön ja aikaisin alkavan kuntoutuksen ohella keskeinen toipumista tukeva tekijä on läheisten osallistaminen potilaan tukemiseen. Uudessa sairaalassa voimme tarjota tähän nykyistä paremmat mahdollisuudet. Läheinen voi esimerkiksi halutessaan osallistua potilaan kuntouttamiseen hoitohenkilökunnan opastamana.”

Työmaakuulumiset vko 38-39/2022

Viikolla 39 on A-rakennuksen työmaalla on ollut …

Lue lisää..

Tietöitä Kajaanintieltä OYSiin johtavalla tieosuudella

OYSin uuden sairaalan työmaan läheisyydessä tehdään syys-lokakuun …

Lue lisää..

Työmaakuulumiset vko 37/2022

Syksyinen tervehdys uuden sairaalan työmaalta! Viikolla 37 …

Lue lisää..