Etusivu > Ajankohtaista >

Tuottavuutta järkeistämällä

Tuottavuutta järkeistämällä

Työn tuottavuus paranee uudessa sairaalassa, kun toimintaa uudistetaan niin, että turhaa työtä pyritään karsimaan pois ja tilat palvelevat toimintaa. Tuottavuus syntyy isosta joukosta pieniä asioita. Tässä niistä muutamia.

Terveellinen työ- ja asiointiympäristö

Erittäin merkittävä tuottavuuden tekijä on se, että tulevaisuuden sairaala on turvallinen ja terveellinen työskennellä ja asioida. Sairaslomatilastojen pohjalta on pystytty arvioimaan, kuinka paljon vanhan sairaalan sisäilmaongelmat tai tilojen sopimattomuus toimintaan aiheuttavat sairauslomia.

Tuottavuutta syntyy, kun henkilöstö saa työskennellä ja asiakkaat asioida terveissä, uusissa tiloissa. Esimiestenkään ei enää tarvitse käyttää aikaa työnjakosuunnittelussaan huonon sisäilman tuomiin työskentelyrajoituksiin.

Turha liikkuminen vähemmäksi

OYS:n toiminnat ovat nyt usean hehtaarin alueella ja käytäviä on 30 kilometriä. Yksiköiden väliset etäisyydet ovat pitkiä. Lääkkeitä, liinavaatteita, hoitotarvikkeita, välineitä ja laitteita kuskataan matkojen päästä. Potilassiirtoja on paljon, koska hoitavat yksiköt ovat hajallaan eikä yhden hengen huoneita ole riittävästi eri puolilla sairaalaa   ̶   usein infektioriski vaatii etsimään potilaalle yhden hengen huoneen.

Uudessa sairaalassa potilashuoneet ovat yhden hengen tiloja. Infektiovaaran vähenemisen lisäksi potilaan yksityisyys ja tietosuoja paranevat. Infektioiden leviämistä estetään myös hissiratkaisuin. Hissejä on kolmeen eri tarkoitukseen: yhdessä kulkevat vierailijat ja itsenäisesti liikkuvat potilaat, toisessa henkilökunta sekä henkilökunnan kanssa kulkevat potilaat ja kolmannessa logistiikkapalvelut.

Uudessa OYS:ssa erikoisalojen välillä liikutaan pääosin ylös ja alas, ja kulku on napakkaa leikkaussaleista tai teholta vuodeosastolle tai katolla olevalta helikopteritasolta päivystykseen ja teholle.

Hoitotyötä helpottaa myös, kun tiedot potilaiden voinnista ja esimerkiksi lääkeinfuusioiden tilanteesta tulevat suoraan hoitajan päätelaitteeseen, jolloin asiantuntijan ei tarvitse erikseen juosta tarkistamassa tiputuksen tilannetta.

Mahdollisuus keskittyä ydintehtävään

Uudessa sairaalassa asiantuntijat voivat keskittyä ydintehtäväänsä eli hoitamiseen ja hyvän sairaalakokemuksen tuottamiseen potilaalle. Pitkien etäisyyksien lisäksi kirjaaminen on tuonut nykytoimintaan liikkumisen tarvetta. Mobiili-Eskon avulla ja tietojärjestelmien integraatiotyöllä karsitaan turhia kirjautumisia ja monivaiheista kirjaamista paperilta tietojärjestelmiin tai tietojärjestelmästä toiseen.

Lääkehoidossa tavoitteena on siirtyä automaattiseen annosjakeluun. Robotti annostelee ja lähettää tablettilääkkeet putkipostilla yksiköihin. Hoitohenkilöstö tarkastaa ja jakaa lääkkeet. Potilastyöhön jää enemmän aikaa, kun annostelemisen työvaihe jää pois. Automatiikan kautta myös lääketurvallisuus paranee.  

Osaamista keskitetään

Uuteen sairaalaan tulee osaamiskeskuksia, joissa erikoisalojen syväosaamista keskitetään ja osaajat työskentelevät mahdollisuuksien mukaan samassa kerroksessa. Kun erikoisalan osaajat ovat yhdessä, moniammatillinen yhteistyö tehostuu ja potilas saa vaikuttavaa hoitoa. Myös konsultointitarve vähenee. Yhdessä työskenteleminen tuo tuottavuutta, kun töitä tehdään toinen osaaja toistaan tukien.

Kehittämistä tehdään jo. OYS:n sydänpotilaan hajallaan olevaa hoitoa järkeistetään parhaillaan, jotta hoitoketjua saataisiin sujuvammaksi, viiveet lyhenisivät ja ajantasaisen tiedon kulku paranisi.

Tukipalvelut lähemmäs toimintaa

Tukipalvelujen, kuten esimerkiksi logistiikan, ravinto- ja tekniikan palvelujen sujuvuuteen on kiinnitetty huomiota. Tukipalvelujen tiloja tulee jokaisen sairaalarakennuksen kahteen alimpaan kerrokseen.

Tuottavuutta syntyy, kun pitkät matkat vähenevät. Hissiyhteyksin palvelut saadaan nopeammin ja ketterämmin hoitoyksiköihin. Varastot sijoittuvat toiminnan kannalta tarkoituksenmukaisesti ja älykkäin teknologiaratkaisuin turhia tarkastuskierroksia ja tilaustarvetta voidaan vähentää.

Toimintaa muovataan niin, että se olisi tukipalveluille ja hoitoyksiköille mahdollisimman viiveetöntä, häiriötöntä ja oikea-aikaista.

Tilat muuntuvat tarpeeseen

Kukaan ei voi tietää, miten paljon leikkaussaleja tarvitaan 10 vuoden päästä tai miten lääkehoito kehittyy seuraavan 5 vuoden aikana. Siksi sairaalan suunnittelussa on korostettu käyttö- ja muuntojoustavuutta.

Rakennusten huoneiden mittasuhteet, talotekniset ominaisuudet ja kiinteät rakenteet ovat sellaiset, että tiloja voidaan kohtalaisen helposti muuttaa tarpeen mukaan, esimerkiksi vuodeosasto poliklinikkakäyttöön tai heräämö tehohuoneeksi.

Tulevaisuuden sairaalassa tilat ovat yhtenäisiä niin, että ne muuntuvat irtokalusteita liikuttamalla aamupäiväksi gynekologin vastaanotoksi ja iltapäiväksi korvalääkärin vastaanotoksi.

Uusi sairaalakokonaisuus on neliöiltään pienempi kuin vanha kiinteistö. Hukkaneliöitä ei rakenneta ja uusien tilojen käyttöaste saadaan tehokkaaksi. Työtilojen rakenne on samanlainen yksiköstä tai erikoisalasta riippumatta, mikä helpottaa osaajien siirtymistä työskentelemään yksiköstä toiseen. Älykäs teknologia tukee työskentelyä.

Tietoa toiminnan tueksi

Tuottavuutta syntyy, kun tieto liikkuu ajantasaisesti toiminnan- ja tuotannonohjauskokonaisuuden avulla. Tietoteknisten ratkaisujen avulla voidaan vähentää nykyisin välttämätöntä työvoimavaltaista työnosuutta.

Vaativan erikoissairaanhoidon hoito ja toimenpiteet voivat peruuntua monesta syystä, esimerkiksi potilaan omasta tahdosta tai vaikkapa kiireellisen hoidon ohittaessa kiireettömän hoidon. Siirto vaikuttaa moniin asioihin: laboratorionäytteet, kuvantaminen, haastattelut, lääkärin ja hoitajan vastaanotto. Hoitotoimenpideketjun on tapahduttava oikeassa järjestyksessä, joten siirron yhteydessä koko ketju on varattava uudelleen.

Tällä hetkellä hoidonsuunnittelijoilla menee hurjasti aikaa monivaraukseen eli palvelutuotannon ohjaukseen erilaisten hoitojen osalta. Tavoitteena uudessa sairaalassa on järjestelmä, joka sujuvoittaa monivarauksia.

Toiminnanohjausjärjestelmän avulla voidaan ohjata laitteita ja resursseja sekä hallinnoida tilojen käyttöä. Näin voidaan varmistaa, että oikeat henkilöt ovat oikeaan aikaan oikeassa paikassa. Yksiköt voivat seurata toimintaansa reaaliajassa ja suunnitella henkilöstöresurssien sijoittelua tarpeen ja osaamisen perusteella.

Hoitajakutsua ja henkilöturvajärjestelmää varten rakennetaan paikannusta. Sen ansiosta on mahdollista paikantaa myös laitteita ja yhteiskäyttää niitä.

Toiminnanohjausta hyödyntämällä osaamisresurssia voidaan helpommin ohjata oikeaan paikkaan tai hoitajalla on iltavuoron alkaessa ajantasainen tieto omien potilaiden hoitoisuudesta.  

Toiminnanohjaus tuottaa myös tietoa esimiehille ja sairaalan johdolle toiminnan seurannan ja kehittämisen välineeksi.

Digihoitopolut korvaavat osaltaan perinteisiä asiantuntijan fyysisiä kohtaamisia potilaan kanssa, vähentävät tilojen tarvetta ja varmistavat, että erikoissairaanhoito jatkuu asiakkaan kotiin. Asiakkaan liikkumista ja aikaa säästyy, kun seurantaa ja ohjausta voidaan tehdä sähköisesti.

Myös sähköisten asiointikanavien käyttö tehostuu. OmaOYS-palvelussa asiakkaat hoitavat itseään koskevia asioita. Nyt tähän kuluu usein hoitajan aikaa. Palveluun on mahdollista laittaa muun muassa sähköiset esitietolomakkeet, ajanvarausmahdollisuus, videovastaanotot, chat, opastus, Kanta, digihoitopolut, ilmoittautuminen ja ruokalistat.

OYS Sydämestä muodostuu vihdoin toiminnallinen kokonaisuus uudessa sairaalassa

Uudet tilat tuovat OYS Sydämen henkilöstön yhteen, …

Lue lisää..

OYSin uusi A-rakennus on valmis – alitti hankebudjettinsa liki 25 miljoonalla eurolla

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen aluehallitus hyväksyi A-allianssin taloudellisen loppuselvityksen …

Lue lisää..

Potilaskuljetuksen välimatkat lyhenevät uudessa sairaalassa – potilasturvallisuus paranee

Potilaskuljettajien kuljetusmatkat tulevat lyhenemään tuhansilla kilometreillä vuodessa, …

Lue lisää..