Kimmo Savela luotsaa kahta valtavaa kokonaisuutta, joilla luodaan uuden sairaalan teknologiaympäristö ja sovitetaan yhteen hyvinvointialueen asiakas- ja potilastietojärjestelmiä.
Yhteispelillä-juttusarja esittelee työntekijöitä OYS 2030 -hankkeen takana. Uusi sairaala rakentuu moniammatillisena yhteistyönä, jossa jokaisen työntekijän panos on tärkeä. Hankepäällikkö Kimmo Savela Pohteen tietohallinnon digiprojektitoimistosta kipparoi UUTE- ja AAPO-ohjelmia.
UUTE-ohjelman tarkoitus on tukea uuden sairaalan toimintaa uusilla tai olemassa olevilla ratkaisuilla, koska toimintamalleja uudistetaan ja esimerkiksi tilojen käyttö on erilaista kuin vanhassa sairaalakiinteistössä.
AAPO sukeltaa Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen Pohteen asiakas- ja potilastietojärjestelmiin tavoitteenaan luoda yhtenäinen Esko-potilastietojärjestelmään ja sosiaalihuollon Sagaan pohjaava tietojärjestelmäkokonaisuus koko hyvinvointialueelle.
– Minun tehtäväni on ohjata nämä kaksi isoa laivaa oikeaan suuntaan aikataulussaan ja ilman karikkoja. Lisäksi pyrin pitämään moottorin kunnossa eli huolehtimaan että ohjelmien ammattilaisilla on hyvä tehdä töitä, Kimmo Savela kertoo.
Digiprojektitoimiston kaksi kokonaisuutta toimivat erikseen, mutta niillä on yhtymäpintaa sovitettavaksi. UUTTEessa on paljon uuden sairaalan talotekniikkaan ja kiinteistöihin liittyviä järjestelmiä, kuten info-TV:t, kamera- ja kulunvalvonta ja hoitajakutsut. Niitä viedään myös maakuntaan vaiheittain tarpeenmukaisesti ja kustannustehokkuuden nimissä.
Kun suunnittelijat sovittavat Esko-potilastietojärjestelmää Tyrnävän sote-keskukseen, he miettivät myös Tyrnävällä olevia muita ICT-tarpeita. Tarvittaessa sinne voidaan viedä uuteen sairaalaan tuleva itseilmoittautumisjärjestelmä tai UUTE-ohjelman kautta kilpailutettuun alueelliseen info-TV-järjestelmään.
– Lisäksi tarkastelemme, mikä siellä on hoitajakutsujärjestelmä ja onko järkevää skaalata uusi OYSin hoitajakutsu myös Tyrnävälle. Maakuntaan viedään uutta, jos se on välttämätöntä elinkaaren hallinnan näkökulmasta tai toiminnallisesti tai kannattavaa tuottavuuspotentiaalin osalta.
Älykäs tilanhallinta ja massiivinen kulunvalvonta
UUTE-ohjelma on jo kilpailuttanut pääosan uuteen sairaalaan tulevista tietojärjestelmistä ja kokoaa nyt niistä hallittua integraatiokokonaisuutta, joissa erilaiset toiminnalliset palaset palvelevat erilaisia tarkoituksia. A- ja B-talojen asennuksissakin ollaan jo pitkällä.
Savela havainnollistaa hankkeen urakkaa esimerkein.
– Muutosta tulee esimerkiksi tutkimushuonekäytäntöihin. Nyt käsikirurgilla on aina sama, oma tutkimushuone, joka saattaa olla tyhjillään, kun käsikirurgi ei ole töissä. Uudessa sairaalassa tutkimushuone varataan ajanvarauksen yhteydessä ja näin mahdollistetaan se, että tilat ovat tehokkaasti käytössä koko ajan. Älytoimistoratkaisun sensoriteknologialla voimme myös seurata tilojen ja työpisteiden käyttöä ja ohjata toimintaa tehokkaasti.
Turvallisuutta takaa paikantava henkilöturva- ja hoitajakutsujärjestelmä. Se mahdollistaa laite- ja henkilöpaikannuksen esimerkiksi väkivaltatilanteessa. Turvapainike tulee mahdollisesti kaikille työntekijöille. Kun sitä painaa, se hälyttää vartijan, joka näkee tapahtumapaikan kartalta. Samalla rannekejärjestelmällä voidaan tarvittaessa paikantaa myös potilasrannekkeita poikkeustilanteessa tai tehdä esimerkiksi muistisairaille potilaille kulkualueet, jossa he voivat liikkua sairaalassa turvallisesti.
Kulunvalvonta ja -hallinta on huiman kokoinen urakka. Uudessa sairaalassa on noin 10 000 sähkölukittavaa ovea, joista 8 000 on puku- tai säilytyskaappeja. Tarkoitus on, että henkilökunta, asiakkaat ja omaiset pääsevät tarkoituksenmukaisesti kulkemaan.
– Kulunvalvontaan integroidaan ainakin kameravalvonta ja hoitajakutsu. Tällöin kokonaisuus toimii myös silloin, kun omainen on tulossa katsomaan läheistään sairaalaan: Kun omainen soittaa ovikelloa, kamera kohdistuu ovelle, kuva välittyy hoitajakutsun mobiililaitteeseen josta hoitaja voi avata oven.
Helppoja ratkaisuja ei uuden sairaalan isossa kokonaisuudessa ole, mutta ratkaisematta ei mikään jää, vaikka haasteitakin riittää. Niistä Savela nostaa esiin vierailijahallinnan.
– Uudessa sairaalassa ulko- ja väliovet ovat lukittuna. Meidän on varmistettava, että henkilöstön ja omaisten lisäksi esimerkiksi kiireettömät ambulanssikuljetukset ja Kela-taksinkuljettajat pääsevät liikkumaan sairaalassa sujuvasti. Ehkä meillä on jatkossa tähän toiminnallisuuteen teknologinen ratkaisu, jossa on haasteellisimmissa tapauksissa mukana ammattilainen? Savela miettii.
Tehokas jätehuolto ja putkiposti
Integraatiot ovat välttämättömiä, koska uutta teknologiaa sairaalaan tulee huomattavan paljon. Kaikkien järjestelmähankintojen on oltava sellaisia, että niitä voidaan liittää toisiin järjestelmiin. Savela konkretisoi jälleen. A- ja B-talossa jäteimuputkilla on eri järjestelmätoimittajat. Näihin molempiin on yhteensovitettava uusia toiminnallisia palasia.
– Häiriötilanteessa, vaikkapa kun viidennessä kerroksessa jää jäteluukun ovi auki, meillä on oltava jäteimuputkissa teknologiaa, joka kertoo häiriöstä sairaalahuoltajalle tai hoitajakutsuun, jotta luukku käydään sulkemassa. Jos taas roskasäkki jää kuiluun jumiin, tekniikan palveluille lähtee automaattiviesti. Tai jos jätekontti putken loppupäässä on täynnä, logistiikka saa viestin, että kontti on vaihdettava. Samat mallit ovat käytössä myös pyykkikuilun ja kontin kanssa.
Kustannustehokkuutta tuo uudenlainen putkiposti, jollainen on OYSissa ollut käytössä jo 50 vuotta. Vanhaan verrattuna uusi putkiposti on erittäin laaja tietojärjestelmäkokonaisuus, joka vaatii taustalle kymmeniä palvelimia, linjasiirtimiä, tietokantoja ja erilaisia säännöstöjä. Jokaisella putkipostiasemalla on oma ip-osoite sekä toimitusosoite aliosoitteineen ja notifikaatiosääntöineen.
Pohjoismaiden laajin, useita kilometrejä pitkä putkiposti on integroitu Unit Dose (UNTO) -lääkkeiden annosjakelurobottiin ja laboratorion näytelinjastoon sekä paloilmaisimiin, jotta tulipalotilanteissa putkiposti sulkeutuu eivätkä savu ja palokaasut leviä.
– Putkiposti on liitetty myös hoitajakutsuun, jotta hoitajat näkevät mobiililaitteesta, kun potilas X:n lääkeannos on saapunut lääkehuoneeseen. Putkiposti mahdollistaa myös hätäverilähetykset nopeasti leikkaussaleihin ja päivystysalueelle, niitä ei jatkossa enää verilähetin tarvitse lähteä potkuttelemaan eri puolelta sairaalaa.
Kustannustehokkuus mielessä
Suomen mittakaavassa ainutlaatuisen laaja Unto-annosjakelurobotti sekä putkiposti ovat esimerkkejä kustannustehokkaammasta toiminnasta uudessa sairaalassa.
– Kaikki ict-tekeminen UUTE-ohjelmassa tuo kustannustehokkuutta, toiminnallista hyötyä tai parantaa potilas- tai henkilöturvallisuutta. Hyöty on suuri, kun lääkehaitat vähenevät tai hätäveri saadaan leikkaussaliin traumahoidon yhteydessä aiempaa nopeammin, Savela toteaa.
Esimerkiksi puheentunnistuksen käyttöönotolle voi laskea rahallisen hinnan, kun tiedetään paljonko tekstinkäsittelyyn käytetään tällä hetkellä henkilöresurssia. Kun kaikki ottavat puheentunnistuksen käyttöön, tämä resurssi voidaan kohdentaa muuhun toimintaan.
Puheentunnistus on yksi niistä järjestelmistä, jotka viedään myös hyvinvointialueelle perusterveyden- ja sosiaalihuoltoon kaikkien ammattiryhmien käyttöön. Kirjaamiskäytännöt muuttuvat huomattavasti ja puheentunnistus vapauttaa henkilöresurssia muihin tehtäviin.
– Se säästää rahaa, mutta potilaan kannalta tätäkin merkittävämpää on, että läpimenoajat nopeutuvat ja lääkärinlausunnot ovat muiden ammattilaisten käytettävissä lähes reaaliajassa ja Kanta-arkistosta katsottavissa viiveettä.
Pienemmistä kunnista suurimpiin
Pohteen sote-ammattilaisten työvälineenä on tulevina vuosina Esko-potilastietojärjestelmä ja sosiaalihuollossa asiakastietojärjestelmä Saga. Perusterveydenhuollon kokonaisuuden käyttöönotto Tyrnävällä on jo vuoden 2024 alkupuolella ja sen jälkeen vuorossa ovat Hailuoto, Kalajoki ja Merijärvi. Asiakas- ja potilastietojärjestelmien uudistus etenee pienistä kunnista suurempiin siten, että muutos tehdään viimeiseksi Oulun kaupungissa.
– Erikoissairaanhoidon puolella nyt käytössä oleva Oberon korvataan syksyllä 2024 eli siihen mennessä Eskon potilashallinnon osio on jo testattu Tynävällä ja Hailuodossa, jotta järjestelmä varmasti toimii myös OYSissa.
AAPO-ohjelmaan liittyy tiivisti perus-ict-infra ja perustietotekniikka. Pohteen alueella, jossa toimipisteitä on noin 650 osoitteessa on iso työ varmistaa koko alueen työliikenneverkot, mobiilityöasemat ja langattoman verkon toimivuus. Tätä kartoitustyötä tekee yhteistyökumppani Istekki. Samalla yritys tarkistaa jokaisesta kiinteistöstä, millainen kulunvalvonta, kameravalvonta tai hoitajakutsu kussakin toimipisteessä on. Tämän selvityksen perusteella UUTTEessa aletaan miettiä mahdollisia laajentumisia.
Käyttäjätoiveiden toteutusta
Kimmo Savela kutsuu itseään pitkän linjan atk-mieheksi. Hänellä on taustallaan hoitotyön, kaupallisen ja teknisen alan sekä johtamisen koulutukset. Omaa, pian noin 40:een henkilöön kasvavaa ammattilaisjoukkoon Savela kuvaa sanoilla laaja-alainen huippuosaajien joukko. Ohjelmissa työskentelee ict-ammattilaisten lisäksi asiantuntijalääkäreitä ja hoitotyön ammattilaisia, peruskoulun opettajia ja diplomi-insinöörejä, geronomi, kaksi toimittajaa, sosiaalityöntekijä, useita lääkehuollon asiantuntijoita, sosionomi sekä joukko muita projektiosaajia.
– Kaikki tekevät kaikkea eli antavat oman asiantuntemuksensa sinne missä sitä tarvitaan. Kun sosiaalihuollon kohdealueella työskentelevä miettii kotihoidon ratkaisuja, hän voi saada arvokasta tukea perusterveydenhuollon tai erikoisairaanhoidon suunnittelijalta. Myös rakentamissuunnittelussa käytämme resursseja toimiston sisällä joustavasti ja tehokkaasti.
Kaikki työ perustuu OYS 2030 -ohjelman lähtökohdan mukaisesti käyttäjätoiveiden pohjalta lähtevään suunnitteluun.
– Saimme sairaalan toiminnallisen suunnittelun työpajoista 230 riviä erilaisia tarpeita. Kahlasimme ne läpi ja arvioimme niiden tuottavuuspotentiaalia, toiminnallista hyötyä sekä hankinnan ajankohtaa normaaliin elinkaarenhallintaan perustuen niin, että jäljelle jäi 109 riviä. Näitä tarpeita toteutamme nyt UUTE ohjelmassa noin 35 projektissa, Kimmo Savela sanoo.
Tutustu tekijöihin: Lue kaikki yhteispelillä-sarjassa aiemmin julkaistut jutut täältä