Yhteispelillä-juttusarja esittelee työntekijöitä OYS2030-hankkeen takana. Uusi sairaala rakentuu moniammatillisena yhteistyönä, jossa jokaisen työntekijän panos on tärkeä.
Kuvitellaan tilanne, jossa kirurgi ja leikkaustiimi valmistautuvat suorittamaan toimenpidettä leikkaussalissa. Potilasta ollaan tuomassa leikkaukseen ja kaiken täytyy onnistua erinomaisesti.
Ennen toimenpidettä välinehuollossa on puhdistettu leikkausinstrumentit, jotka on kuljetettu hyllytyspalvelun tiloihin. Hyllytyspalvelussa on koottu toimenpidepakkaus, joka on toimitettu leikkaussalin läpiantokaappiin. Leikkaussalista löytyvät apteekin toimittamat lääkkeet ja sängyn päädystä happipullo. Salin sisältä löytyvät myös lääkintälaiteet ja niiden liitäntäpaikat. Leikkauspöytä on laitettu oikeaan asentoon asentovälinekaapin valikoimalla.
Leikkaus menee hyvin ja operaation jälkeen sairaalahuolto palaa tekemään välisiivousta, johon välineet löytyvät leikkaussalin vieressä olevasta syvennyksestä. Leikkaussalissa lajitellut jätteet toimitetaan jätehuoneeseen, josta sekajätteet imetään jäteimuputkea pitkin suoraan jätekonttiin ja muut jätteet lajitellaan rullakkoon, josta ne kuljetetaan jäteasemalle.
Kauan ennen tätä kaikkea on kuitenkin tehty monelle huomaamatonta suunnittelutyötä varastoinnin, kuljetusten, jätteiden käsittelyn, tilasuunnittelun ja ajallisten resurssien osalta, jotta esimerkiksi leikkaukset ja niiden valmistelu sujuisivat ilman ongelmia. Edellä kuvitellussa tilanteessa ilmeneekin paljon sellaista toimintaa, jonka suunnittelussa sairaalalogistiikan pitää olla mukana. Tätä suunnittelua OYSin uudella sairaalla toteuttaa sairaalalogistiikasta vastaava projektipäällikkö Miska Myllylä.
”Jos logistiikka on potilaille ja sairaalan hoitohenkilökunnalle näkymätöntä, silloin työssä ollaan onnistuttu hyvin”, Myllylä kertoo.
Yhteistyö ja korkea rakentaminen logistiikan taustalla
Sairaalalogistiikkaan kuuluu valtava määrä eri osa-alueita ja työnkuva on varsin monipuolinen. Erilaisia työn kokonaisuuksia ovat muun muassa suunniteltavien logistiikkalajien ja sidosryhmien tunnistaminen, visioiden luonti, laskenta ja standardointi, toteutuksen seuranta sekä käyttöönoton ja muuton suunnittelu.
”Logistiikkareittien ja tunneleiden suunnittelu on yksi selkeä kokonaisuus. Toinen osa-alue on laskenta- ja simulaatiomallien hyödyntäminen suunnittelun lähtötietoina. Esimerkiksi päivystyksen simulaatiomallin tekemisessä pyrittiin löytämään oikeita huone- ja seurantatilamääriä toiminnalle prosessikuvausten avulla”, Myllylä kertoo.
Simulaatiomallit tehdään yleensä osallistamalla mukaan ulkoisia toimijoita ja henkilökuntaa. Pelkästään hissejä uuteen sairaalaan on tulossa kymmeniä, minkä suunnittelu vaatii paljon tiimityötä eri ammattiryhmien välillä. Yhteistyö onkin Myllylän mukaan yksi työn palkitsevimpia puolia. Työmaalla tulee hyvä mieli, kun käy katsomassa, millaista jälkeä on syntynyt pitkän yhdessä tekemisen lopputuloksena.
”Hissisimulaatioissa on ollut mukana esimerkiksi Kone ja EP-logistics. Kerrosten suunnittelussa yhteistyötä on tehty sairaalan henkilökunnan kanssa”, Myllylä kertoo.
Uuden sairaalan rakentamisen ratkaisuissa ollaan huomioitu logistiset tarpeet ja logistiikka onkin yksi kuudestatoista näkökulmasta, jotka pyritään huomioimaan eri ratkaisuja verrattaessa. Esimerkiksi osastojen paikkojen suunnittelussa on kiinnitetty paljon huomiota potilasvirtoihin, mikä pienentää kuljettuja välimatkoja ja tuo ajallista säästöä. Uuden sairaalan korkea muoto auttaa paljon yksiköiden välisiin etäisyyksiin, kun rakennus nostetaan vaakatasosta pystyyn.
Robotteihin varauduttu
Uuden sairaalan infrastruktuuria on toteutettu huomioimalla tulevaisuuden työntekijöiden eli robottien käyttöönotto.
Myllylä mainitsee esimerkkeinä pienet mobiilirobotit, jotka voisivat hoitaa laboratorion ja apteekin kuljetuksia, siivousrobotit, jotka huolehtivat käytävien puhtaudesta ja kuljetuskapasiteetiltaan suuremmat kuljetusrobotit pidempiä sisäkuljetuksia varten. Muutamia robotteja on ollut jo testikäytössä.
”Kuljetusrobottien reitti kulkisi todennäköisesti eteläiseltä terminaalilta kerrosten logistiikka-aulaan. Aikanaan tehdyn automaattitrukkisimuloinnin mukaan kaikkien suurempien kuljetusten hoitamiseen tarvittaisiin vähän yli 25 robottia ”, Myllylä kertoo.
Uuteen sairaalaan on tulossa paljon älykkäästi suunniteltua logistiikkaa. Vierailijoiden ja itsenäisesti liikkuvien potilaiden on esimerkiksi mahdotonta törmätä trukkeihin, koska ne liikkuvat pääasiassa kellarikerrosten tunneleissa ja kulunvalvonta rajaa liikkumista vain tietyille alueille.
Suunnitelmallinen rakentaminen ja robottien hyödyntäminen ovat osa ennakointia ja sujuvamman hoidon edistämistä. Robotit voivat tulevaisuudessa olla yksi keino auttaa ratkaisemaan työvoimapulaa.
”Mitä enemmän on suunniteltu ja tehty valmiiksi sitä jouhevampi potilaan hoitoprosessi on. Aina kun tavaran tai ihmisen liikkumista mietitään, niin minun pitäisi olla siellä jollain tasolla mukana”, Myllylä sanoo.
